UA-52254593-1

26.5.2018

Se kesä kun miltei ostin hotellihuoneen

Facebookin algorytmit ovat työntäneet minulle muutamaan otteeseen mainosta “Omista hotellihuone Helsingissä.” En ole kyllä unelmoinut hotellihuoneesta Helsingissä, mutta sen verran kiinnostuin, että asiaan perehdyin.

Taustalla on rakenteilla oleva SSA Base -hotelli. Tulossa Mannerheimintielle, muttei ihan keskustaan, vaan Ruskeasuolle. 440 hotellihuonetta. Painotus liikematkustajissa, eli voi olla lyhyitä tai pidempiä vuokria.

Mallissa omistetaan hotellihuone (joka voi olla myös toimistokäytössä). Kyse on osuudesta koko paketista, eli parkkihallista ja auloista jne. Eli periaatteessa sama kuvio kuin asunto-osakeyhtiössä.

Tuo huone sitten luovutetaan (tai ei luovuteta, saa sitä itsekin käyttää) jonkinlaiseen vuokrauspooliin ja huonetta vuokrataan muille. Sitten sieltä tuloutetaan euroja omistajille. Jos haluaa huonettaan itse käyttää, niin se sitten pitää varata itselleen ajoissa. Teoriassa voi myös olla vuokraamatta huonettaan muille, ja maksaa siitä syntyvät kulut.

Käytännössä malli näyttää toimivan siten, että omistajat maksavat juoksevat kulut. Yhteisten tilojen tuotot pienentävät tätä maksua.  Huoneiden vuokratuotto jaetaan omistajien kesken, ja tuloutetaan kolmen kuukauden välein. Edelliseen vaikuttaisi se, kuinka paljon antaa huonettaan vuokralle.

Oma huone ei tässä paina, vaan saisi sen 440 osan koko paketin tuloista. Mikä on sinällään järkevä malli, kyllä kyrsisi jos omaa huonetta ei koskaan annettaisi kenellekään, mutta seinän takana naapurissa olisi aina turisti.

Lyhyt laskelma rahoituksesta

Pienemmän huoneen saisi omine ja yhtiölainoineen päälle 150 000 euron hinnalla, ja isomman kalliimmalla. En nyt laske päälle varainsiirtoveroja tai lainanperustamiskuluja jne. Ennakkovarausedut ovat häipymässä, hinta voi noista.

Kun yhtiövastike ja tontivuokra ovat arvioilta 150 euroa kuussa ja jos koko tuon summan lainaisi pankista, niin 2 % korolla korkomenoja tulisi kuussa 260 euroa. Kiinteät menot olisivat siis 410 euroa. Korko voi olla nyt alhaisempi, mutta myöhemmin myös tuntuvasti suurempi kuin tuo 2 %.

Edellisen lisäksi kannattaisi tietty lyhentää myös lainaa - eihän sitä muuten vaurastuisi. Jos lyhentäisi lainaa vaikka 400 eurolla kuussa, niin euroja menisi päälle 800 euroa kuussa. Ei nyt ihan älytön summa.

Mitä siitä tienaisi?

Tässä kohden seuraa pohdinnan “leap of faith” -kohta. Jos huoneet menisivät kaupaksi Helsingin keskihintaan (118 euroa vuorokausi) Helsingin keskiprosentilla (73,3 %), niin yksi huone voisi tulouttaa 8650 euroa kuussa. Sitten päälle vielä muiden tilojen tuotot.

Mutta, ja nyt mukana on iso mutta, kyllä tuo summa tuosta pienenee. Huoneet ovat pienehköjä eivätkä ydinkeskustassa, verottaja ottaa omansa, on henkilökuntaa, on yhtiölainaa (jonka kulut tosin siten eivät valu suoraan itselle maksettavaksi jos maksetaan yhteisistä tuloista), on markkinointia ja mainontaa.

Seuraavat menot napsaistaisiin tuloista päältä:

  • nettivarauskuviokustannukset (Hotels.comit ja vastaavat), 10-20 %
  • siivouskustannukset
  • asiakaspalvelu-, myynti- ja markkinointikustannukset (noin 5 % vuokratuotoista)
  • operaattorin kiinteiden yleiskustannusten kattaminen ja palkkio (5 % vuokratuotoista)
  • kaikkineen kuulemma noin 60 % huoneen tuloista päätyisi omistajalle

 Ja koska kyse on myös siitä kuinka uusi hotelli löytää vierailijoita ja kokoustiloihin käyttäjiä, niin tässä vaiheessa ei (kukaan) voi sanoa että mitä tuo oikeasti tuottaisi. Se on se uskonhyppy-kohta.

Summa summarum

Onko tämänkaltaisessa sijoittajalle järkeä? Ei kuulkaa mitään hajua. Tässä kuitenkin huomioita.

Ensinnäkin, on hyvin vaikea arvioida kuinka paljon itselle asti tulisi euroja. Jonkin verran joo, mutta kuinka paljon?

Hotellibisnes voi olla kannattavaa. Helsinginssä on pula majoituskapasiteetista. Eli ideana hotellin omistaminen voisi olla järkevää hajautusta. Mutta jälleen, edellisen kohdan “minkä verran itse saa” -asia on isossa roolissa.

Verrattuna vuokra-asuntoon tässä on muutama etu ja haitta. Haittoja on se, että hotellin pyörittäminen jne. maksavat. Ja kiinteät kulut maksetaan ensin. Itse pääsee kunnolla plussalle vasta jos homma pyörii hyvin. Etujen puolella se, ettei tarvitse itse tehdä käytännössä mitään ja tietynlainen yhteisvastuu - saa 440 osa tuloista ihan omasta huoneesta välittämättä.

Aina voi ajatella, että jos hotellia haluaa omistaa, niin ostaa jotain yritystä pörssistä. Tämä on kuitenkin siinä mielessä eri asia, että tässä omistetaan hotellirakennusta. Operaattori on eri asia, se sitten operoi ao. tiloissa. Ja on niillä REITeilläkin kulunsa.

Missä kohden tämä voisi olla järkevä juttu? Itse voisin kiinnostua seuraavien tai jonkun seuraavista osuessa kohdalleen.

Jos tarvitsisin itse hotellihuonetta usein Helsingistä. Täältä “omansa” saa käyttöön 20-30 % halvemmalla (ja sitten vielä mutkan kautta tuloja siitäkin). Mutta jos olisi vireä ja varakas eläkeläinen joka viettäisi iloista elämää käyden Helsingin kulttuuririennoissa silti kauempana asuen, niin tämä voisi toimia.

Jos olisi siinä määrin varallisuutta, että voisi olla tämänkaltaisessa mukana kokeiluluontoisesti. Itse en pääse kokeilemaan montaa suuntaa samaan aikaan, joten pitää olla varovainen. Jos olisi Eurojackpot-voittaja, niin voisihan sitä ihan uteliaisuudesta olla mukana parilla huoneella.

Jos asuisi lähellä ja kylpylä kiinnostaisi. Jos ymmärsin oikein, niin ylimpään kerrokseen tulee sauna ja spa -osasto, kattoterasseilla ja “nuotiopaikoilla”. Jos omistaa yhden huoneen, saa yhdelle hengelle vapaan pääsyn tuonne kylpylään.

Oivallatteko logiikan? Jos asuisi lähellä jossain pienessä, saunattomassa asunnossa, niin siinä voisi käydä lillumassa kylpylässä vaikka aina iltauutisten jälkeen. Ei ole minulle realismia, mutta jollekulle voisi olla. Omalla huoneella voisi “ostaa” vapaalipun kylpylän puolelle.

Itse kiinnostuin tästä sen verran, että pikalaskeskelin rahoitusvaihtoehtoja. Käytännössä minun pitäisi realisoida suurin osa osakkeista jne. jotta pankki lainaisi ja omaosuudet kuittaantuisivat. Siksipä tämä ei kutsunut, vaikka suunta kiinnostava olikin.

21.5.2018

Kojamo eli entinen VVO saattaa listautua pörssiin


Useimmiten bloggaukseni ovat aika verkkaisia. Kirjoitan omista aatoksista omaan tahtiini, ja julkaisen juttuni omaan tahtiini. Mutten tänä iltana. Katsokaas kun katsoin uutisia ja motivoiduin.

Kojamo eli entinen VVO suunnittelee pörssiin listautumista. Asiasta kertoi YLE, tässä on linkki uutiseen asiasta.

Mikään ei ole - tietenkään - vielä varmaa. Mutta tuskinpa tälläistä koepalloa ei olisi heitetty ilmaan ellei olisi kysytty suurimpien omistajien kantaa. Ja tuskinpa koepalloa olisi heitetty ilman jos suurimmat omistajat olisivat tätä vastaan. Eli eiköhän listautuminen toteudu.

Minulla on tätä kohtaa ristiriitaisia tunteita.

Olisi kivaa jos olisi tarjolla kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. VVO oli aikoinaan yleishyödyllinen asuntoyhtiö. Se rakensi valtion tukemana, ja sitä kautta oli myös jonkinverran rajoitteita esimerkiksi vuokrien suhteen. Kyllä nuo tuottivat omistajilleen, mutta isoimmat huiput leikkautuivat pois.

Pikku hiljaa valtion tuki muuttui vähemmän ja vähemmän houkuttavaksi - ainaa kun sai samoilla koroilla muutenkin. Niinpä "alan yhtiöt" ovat liukuneet kohden normaalia.

Yhteiskunnallinen pohdiskelija minussa ei siis tästä suunnasta pidä. Tosin tämä asia nyt taisi olla vedenjakajalla jo joskus viisi-kymmenen vuotta sitten. Nyt vain seurataan aiempia suuntia.

Sijoittaja minussa on ainakin kevyesti kiinnostunut. Kojamo on maksanut tuntivia osinkoja. Se on jos ei nyt monopoliasemassa, niin merkittävässä roolissa alueilla joilla on asunnoista pulaa. Kyllähän tuo antaa saumaa kaivaa omistajille euroja.

Virallisesti osakeanti mahdollistaisi kasvua. Toisaalta, noin aina sanotaan. Kun listautumispaperit ovat nenän edessä, näkee ovatko entiset omistajat myymässä omistuksiaan vai ollaanko omistajapohjaa laajentamassa.

Tässä nimittäin on riski, että omistajat haistelevat ajan henkeä. Ruotsissa asuntojen hinta laskee ja vuokramarkkinoilla on paljon toimijoita. Jos asuntojen hinta kääntyisi hienoiseenkin laskuun, laskisi se varmaan myös vuokria. Ja se laskisi tuottoja. Niinpä nyt voi olla myös hyvä hetki irrottautua yrityksestä - ainakin osittain.

Aika näyttää. Tähän asiaan kyllä palaan.

16.5.2018

Täydennysostoksilla rakennusalalla

Viime viikko toi vielä yhden oston josta en ole ehtinyt raportoida. Viikon puolivälin jälkeen ostin 16 osaketta Lehtoa kappalehintaan 10,04 euroa. Kokonaisomistukseni Lehdossa on nyt 66 osaketta, arvoltaan vajaat 700 euroa. Vajaan puolen vuoden aikana tekemät ostoni ovat miinuksella jonkin 7 prosenttia.

Syy ostokselle on sama kuin minulla usein. Kurssi oli painunut alle ostorajan, eikä taustoissa ollut mielestäni mitään aiemmasta poikkeavaa. Siispä ostotoimeksiantoa sisään.

Lehto on kovasti kasvava suomalainen rakennusalan yritys. Vaan koska liiketulos tippui kunnolla, viime viikkoina myös pörssikurssi on tippunut kunnolla.

Itse näen kasvavan rakennusalan yrityksen potentiaalisena. Jos ja toivottavasti kun kannattavuus korjautuu, niin nopea kasvu tarjoaa mahdollisuuden, että omistaa kohta isompaa yritystä.

12.5.2018

Uusi avaus: Procter & Gamble

Viime viikolla tein uuden avauksen. Osin ensimmäistä kertaa Procter & Gambleä, 3 osaketta kurssiin 72,05 dollaria. Vaan mikä yritys tämä on?

"Procter & Gamble on yhdysvaltalainen yritys, joka valmistaa kotitalouksien kulutustavaroita, lemmikkieläinten ruokaa ja vesisuodattimia. Yhtiön pääkonttori on Cincinnatissa, Ohiossa. Yhtiöllä on 129 000 työntekijää." (Wikipedia)

Kun listaa yrityksen tuotemerkkejä, niin selvinnee paremmin mistä on kyse:
  • Tampax-, Alldays- ja Always, 
  • Ariel, 
  • Braun, 
  • Duracell, 
  • Fairy, 
  • Gillette, 
  • Head & Shoulders, Pantene- ja Wella-shampoot
  • Hugo Boss ja Max Factor 
  • Olay
  • Oral-B
  • Pampers
  • Swiffer
  • Vicks 
Otin tämän yrityksen listalleni jo vajaat pari vuotta sitten. Totesin tuolloin, etten oikein omista mitään kuluttajatuotteita valmistavaa yritystä. Tilanne ei ole tästä muuttunut.

Vertailin (isoja ja amerikkalaisia) kuluttajatuoteyrityksiä, ja Procter & Gamble päätyi listalle. Hinta oli kuitenkin tuntuva, joten listalle se jäi.

Joskus puoli vuotta sitten palasin listani pariin. Arvoin silloin hatusta sisäänostohinnan 79 dollaria. Ja kun kurssi tippui 72 dollariin, ajattelin, että on aika. Tosin vain aloittaa, vajaan 200 euron ostoksella en siirry suuromistajien joukkoon.

Kurssimielessä Procter & Gamble on alamaissa. Kurssi on ollut viimeksi näin alhaalla syksyllä 2015, ja ennen vuotta 2012 jolloin kurssi ensimmäistä kertaa nousi näille tasoille. Kurssilaskun myötä P/E-luku on laskenut 17 tienoille, joka on jo ihan kohtuullista. Ei nyt halpaa, mutta kohtuullista.

Yrityksen tuotto ylitti odotukset, joka plussaa. Niin ikään yhtiö sopi Merckin ostosta, joka on ehkä plussaa mutta heiluttelee kurssia. Negatiivisinta oli markkinaosuuden pieneneminen, joka tipautti kurssia.

Tämä oli pieni avausostos. Tämän seurauksena ryhdyn seuraamaan yritystä tarkemmin. Lisääkin voin joskus ostella. Osinko on muuten neljän prosentin tienoilla, eli näillä puheilla ryhtyvät maksamaan minulle yli kuusi dollaria - vuodessa! 

9.5.2018

Ostoksilla amerikanmaalla: AT&T

En oikein malta olla ostelematta osakkeita. Sijoitustililleni siirtyy automaattisesti 250 euroa kuussa. Lisäksi teen joskus satunnaisia lisäsiirtoja, ja osinkojakin kertyy. Ja kun sijoitustilillä on euroja, huomaan tarkkailevani ostorajojani.

Ja niinhän siinä sitten kävi, että ostin (lisää) AT&T:tä, kuusi osaketta kappalehintaan 31,95 dollaria. Eli taas pienehkö kertaostos. Kurssi laski alle seuraavan ostorajani (ja vielä hieman siitäkin alaspäin), joten tein toimeksiannon eikä kauaa kestänyt kun osui kohdalle.

Tämä ei ole ensimmäinen AT&T-ostokseni. Nyt firmaa on vajaan 1500 euron edestä, 55 osaketta.

Ehkä lyhyesti yrityksestä. Kurssi on palautunut parin vuoden takaiselle. Tasaista liiketoimintaa ja kassavirtaa, sekä osinkoja.

Viime aikoina kurssi on laskenut uskoakseni Time Warner* -yhdentymiskeskusteluiden takia. Täällä Wired toteaa asian olevan huono juttu, tosin etenkin kansalaisten kannalta. Voi olla, että kilpailuviranomainen vielä tuon kuvion kieltää.

On miten on, niin epävarmuus painanee kurssihintoja. Jos ei tule mitään, niin palataan normaaliin. Jos tulee jotain, tulee uusi normaali.

En edes leiki olevani tässä asiassa kovinkaan sisällä. Laskeneeseen hintaan hyvää osinkotuottoa, ja tasaista kassavirtaa. Lisäksi amerikkalaista jalkapalloa tulee ajoittain telkkarista, ja pelaavat AT&T areenalla Dallasissa. Kyllä, minun stadionillani! Eikös se nyt ole minioston arvoinen asia se?

 o o o

* Korjattu hetki julkaisun jälkeen: TimeWarner-tietty, eikä Comcast.

5.5.2018

Osinkojen välikatsaus 5/2018: niin kivoja lukuja, että teki mieli blogata!

Terve vaan! Minulla oli suunnitelmissa blogata osingoista (mikä minulla tarkoittaa sijoittamisesta tulevaa passiivista tuloa, eli lasken mukaan pääoman palautukset jne.) seuraavan kerran vasta heinäkuussa, kun olisi uusi vuosineljännes taas takanapäin.

Vaan niin kivoja lukuja on tullut graafeihin, etten malta odottaa. Ja kukapas minua estäisi, kun itsekseni kirjoittelen. Siispä saanko esitellä, osinkokatsaukseni kun vuotta on takana neljä kuukautta.


Kuvassa ovat osinkoni kuukausisttain viime ja tältä vuodelta. Tammi- ja helmikuu menivät viimevuoden tahdissa. Vaan maaliskuussa eroa tuli jo päälle satanen, ja nyt huhtikuussa osinkosumma jo miltei tuplaantui.

Ensimmäistä kertaa muuten sijoitusurallani 400 euroa kuussa meni rikki. Tarkemmin sanoen huhtikuussa sain osinkoja 405 euroa. Isoimmat osingonmaksajat olivat Konecranes, Handelsbanken ja Stora Enso päälle 70 euron summilla. Sen lisäksi alle viidenkymmenen euron osinkoja tuli eri suunnista.

Tuo 400 euroa kuussa on jo aika mukava summa. Tuolla kävisi kuun ajan joka päivä syömässä ulkona, tai tarjoushintaan viikonloppumatkalla jossain eurooppalaisessa suurkaupungissa. Kivaa tämä osinkojen vastaanottaminen.


Tässä on kumulatiivinen osinkosummani. Tässä kohden osinkoja on tullut päälle 750 euroa, lähemmäs 300 euroa enemmäin kuin viime vuonna tässä vaiheessa.

Liikaa ei kannata tuulettaa. Vilkaisin listausta osingonmaksajistani. Isot suomalaiset omistukseni ovat jo osinkonsa maksaneet, tyyliin Nokiaa lukuunottamatta. Eli touko- ja kesäkuussa saatan ottaa osinkosummissa nokkiin tuntuvasti viime vuodelta. Sitten onkin aika tasaisen hiljaista kyytiä loppuvuosi, kun saa lähinnä vain neljännesvuosiosinkoja amerikanmaalta.

Olettaisin kyllä, että osinkosumma mennee yli viimevuotisen. Myöhemmin selviää kuinka paljon.

3.5.2018

Ostoksilla: Pieni pala ruotsalaista pankkia

Ostin viime viikon lopulla 25 osaketta Handelsbankenia, kappalehinnalla 95,9 kruunua kappaleelta. Tämä nosti Handelsbanken-omistukseni 169 osakkeeseen, kokonaisarvoltaa tuollaiset 1600 euroa.

Handelsbankenin kurssi on liukunut alaspäin jo kuukausia, mistä syystä minäkin olen käynyt ajoittain ostoksilla. Kyse on osittain koko pankkisektori likumisen suunnasta. 

Vaan on taustalla myös yritykseen liittyviä syitä. Liikevoitto oli odotuksia pienempi, samoin vakavaraisuus (vaikkakin se on hyvä).

Handelsbanken on päätynyt sijoitustoiminnan osalta englannissa ongelmiin. Paikallinen finanssivalvonta on kritisoinut pankkia urakalla: ei ponnistele rahanpesun ehkäisemiseksi jne. En löytänyt hyvää juttua johon linkittää. Suomen medioissa tuosta ei ole kirjoitettu.

Käytännössä tarinan juju on, että Handelsbanken on poikennut kilpailijoista kahdella tavalla. Sillä on aika itsenäisiä paikallisia "soluja", ja sitten se on ollut maltillisen varovainen lainojen myönnössä tai sijoituspuolen epämääräisyyksissä. Ei Panaman papereissa mukana jne.

Nyt tuo jälkimmäinen, maine, kokee iskun kun onkin ollut "kuin muutkin toimijat." Tiedättehän, korkeamoraalinen putoaa korkeammalta.

Pieni kriisi on myös mahdollisuus. Jos pankki parantaa tulostaan ja toimintansa selkärankaa, niin hyvä juttu vaan. Ei minulle tuo uutinen ei sinällään ole syy olla ostamatta.

Lisäksi tarvitsee todeta sama kuin viime bloggausessa Nordeasta. Ruotsissa asuntojen myynti on kääntynyt laskuun. Handelsbankeniin tuo vaikuttanee.

30.4.2018

Pitkästä aikaa ostoksilla: pieni siivu Nordeaa

Kävin pitkästä aikaa ostoksilla, ensimmäisen kerran kuukauteen. Viime viikon alkupuolella, keskiviikkona 25.4. ostin 20 osaketta Nordeaa kappalehintaan 8,365 euroa. Tämä siis ennen tulosjulkaisua, joka johti kurssin pieneen tippumiseen. Jo viikonloppuna kurssi huiteli 8,6 euron päällä, eli nopea palautuminen.

Syyni ostokseen ovat entisenkaltaiset. Nordea on yritys jota ostan jos kurssi laskee alle ostorajojen. Oli laskenut, joten ostin hieman lisää.

Nordea-omistukseni on kokonaisuudessaan 286 osaketta (noin 2500 euroa) ja keskiostohintani painui hieman alaspäin, 9,6 euroon. Miinuksella olen siis tällä hetkellä miltei 10 %. Tosin juuri tuli mukavasti osinkoja tuota kuoppaa täyttämään.

Pankkisektori on muutoksessa. Toisaalta, mikä sektori ei olisi muutoksessa? On huolta erinäisten operaattoreiden tulosta aiempia avoimemmille rajapinnoille häärimään. On huolta Facebookin ja kavereiden hingusta liukua rahoitusalalle (tosin: kun tietoja vuodetaan kuin seula, eiköhän tuo spekulaatio hiljentynyt hetkeksi).

Bonuksena Ruotsissa asuntojen myynti on kääntynyt laskuun. Ja Nordean kaltaisiin Ruotsissa isoihin pankkeihin tuo voi vaikuttaa. Katsotaan.

Vaan Nordea on uskoakseni kohtuullisesti hinnoiteltu ja vakavarainen. Osinko on tuntuva ja melko vakaalla pohjalla. Nykypäivän vahva toimija voi olla tulevaisuuden vahva toimija. Lisäksi Nordean yhteyksissä on mainittu mahdolliset pankkifuusiot ja -ostot, joka voi olla positiivinen asia osakkeenomistajille.

Lisäksi minulla on yksi epävirallinen syy ostoksilla käymiselle. Osinkoja tippui tilille, enkä ollut aikoihin ostanut mitään. Sielussa oli tyhjä tunne. Ja kun yksi omistus tippui ostorajojen alle ja excelin (oikeasti Googlen driven taulokkolaskentatyökalun) rivi muuttui vihreäksi, niin ilollahan minä riensin kohden ostonappulaa.

28.4.2018

Bonusway ja uudenlainen ansaintalogiikka - sekä sauma säästää itse jotain

Tämä tarina lähtee liikkeelle noin vuoden takaa. Olin varaamassa perheen ulkomaanmatkan majoitusta. Jossain takaraivossa jokin (ehkä mainoksen tuoma) tietoisuudensäie sanoi, että Booking.com ja Bonusway * pelaavat yhteen. Kirjauduin Bonuswayhin, tein varauksen sen linkin kautta ja sain myöhemmin päälle 20 euroa takaisin varauksestani. Käytännössä tuolla yhdellä klikillä.

Siitä lähtien olen käyttänyt Bonuswaytä silloin kun olen jotain netistä tilannut. Ihan aina en ole kyllä muistanut, eivätkä kaikki kaupat ole “sopimusyhteistyössä”. Kokonaisuudessaan olen saanut takaisin päin tuloutettuna päälle 40 euroa, mukaan lukien (ainakin silloin) Bonuswayn lupaaman 10 euron starttibonuksen.

Liiketoimintamalli on tuossa tavallaan ihan naurettavan yksinkertainen. Yritykset maksava liideistä. Minullakin on täällä sivuilla mainoksia tuolla oikeassa reunassa ja alhaalla, sekä välillä tekstin seassa. Jos joku klikkautuu tämän blogin linkkien kautta eteenpäin, voin saada joko jonkinmoisen kiinteän summan esimerkiksi uudesta asiakkaasta, vai tyyliin pari prosenttia ostoksen kokonaisarvosta. Samoin klikkaamalla tämän sivun Bonusway-linkkiä * (ja kirjautumalla ja kaiketi ostamalla jotain) saisin jonkinmoisen liidin.

Bonusway tekee samaa kuin Affiliate-firmat, mutta laajemmassa mittakaavassa, ja varmaan sopien suoraan verkkokauppojen kanssa. Ja tarjoaa sitten kuluttajille mahdollisuutta olla “oman itsensä liidi.” Käsittääkseni he ottavat puolet maksetusta korvauksesta, ja toinen puolisko tulee sitten itse tilaajalle.

Teknisesti Bonusway on sitten lähellä viidentoista vuoden takaisia Amppareita, Makupaloja ja muita linkkilistoja. Siellä on linkkejä, ja linkissä on koodi joka identifioi kuka sieltä tulee. Sitten Bonusway saa rahaa, ja tulouttaa osan eteenpäin asiakkaalleen. (Edit: Täydennys kun olin epäselvä. Eivät Ampparit ja vastaavat seuranneet kävijöitään siitä eteenpäin, olivat vain linkkilistoja.)

Itse käytän varsin usein Aliexpressiä. Sieltä saa lapsille sukkia ja ties mitä pientä halvahkoon hintaan. Pienet summat merkitsevät pieniä bonuksia, käytännössä vain kymmeniä senttejä per tilaus. Lisäksi olen jonkun toisen kaupan kautta tilannut tyyliin kameratarvikkeita.

Pidän Bonuswayn lähtökohdasta. Usein puhutaan kumppanuudesta yritysten kanssa. Joskus se tarkoittaa jotain, usein ei. Malli, jossa saadut eurot jaetaan kahtia, on aika selvä. Kun minä tienaan, minusta on ok, että myös yritys tienaa kun jotain asian eteen tekee. Ja jos netistä tilaa, niin tätä kautta saa käytännössä lisäalennuksen. Miksipäs ei.

o o o

* Merkityt linkit ovat affiliate-linkkejä, joiden klikkaamisesta tämän blogin ylläpitäjälle voidaan maksaa. 

25.4.2018

Hip hip huraa, osa 2: Pääsin taas johonkin suosituimmat sijoitusblogit -listalle

Uudet kuukaudet, uudet kujeet. Taas julkaistiin listaus Suomen suosituimmista sijoitusblogeista. Olen listalla, jossa ei ollut sen kummoisempaa järjestystä. Viimeksi tammikuussa erös toinen sijoitusfirma teki oman listauksensa, tässä aiempi bloggaukseni.

Tämänkaltaisten listauksien takana ovat usein talouden alalla toimivat yritykset. Syy on selvä, minä ja kollegani kirjoitamme tämän tyylisiä bloggauksia ja linkitämme uutiseen (katso yllä), ja hakukoneet huomioivat.

En tätä nyt kuitenkaan näe ongelmaksi. Listaus lämmittää sielua ja ao. sivulta on myös linkitys omille sivuilleni. Eli ei haittaa. Tuossa tammikuisessa listauksessa ei ollut linkkiä blogeihin. Tätä en aluksi huomannut, mutta kun tästä blogini kommentoija mainitsi, niin kostoksi poistin oman linkkini. Mutta nyt ei siis ollut tätä kalastelua mukana.

Tuo sijoitusblogilistaus on melko sama lista kuin omassa Feedlyssäni on. Käytännössä listalle päässee jos bloggaa riittävän usein ja ei ole ihan juuri aloittanut. Vaikka sijoitusblogeja riittää, niin enemmän kuin pari tekstiä kuussa julkaisevia kollegabloggaajia on ehkä noin sen verran kuin tuolta listalta löytyy. 

Mutta silti. Kivaltahan tuo tuntuu. Tässähän voi saada vuoden mittaa vielä melkoisen määrän arvonimiä, kun yksi jos toinenkin tekee vastaavia listauksia ja valitsee niihin noin samat blogit.

21.4.2018

Kokonaisvarallisuuden välikatsaus 4/2018: Pikku hiljaa euroja kertyy

Välikatsausteni sarja jatkuu. Osinkokatsausta seurasi sijoitusvarallisuuskatsaus, ja nyt on aika huipentaa seurantani kokonaisvarallisuuden tarkasteluun vuoden ensimmäisen neljänneksen jäljiltä.


On siinä meillä informatiivinen kuva! Vaakaviivaa pullollaan.

Sininen viiva kertoo, että yhteenlaskettu omaisuuteni arvo on noin 364 000 euroa. Alin eli punainen viiva kertoo, että velkaa on 135 000 euroa, ja tuo välissä oleva ja onneksi nousussa oleva keltainen viiva kertoo siitä, erotus on tällä hetkellä 230 000 euroa. Sen verran - teoriassa - on enemmän varallisuutta kuin on velkaa.

Tuo teoriassa tulee siitä, että jos ryhtyisi asuntoa, mökkiä ja osakkeita myymään, niin tulisi vero- ja ties mitä seuraamuksia. Hyvä että 150 000 euroa päätyisi tilille asti. Ja sitten asuisin sillan alla tai kalliisti jonkun muun omistamassa asunnossa.


Tässä on sitten vähän informatiivisempi kuva. Kuvassa viimeisen kolmen kuukauden tosiasiallinen muutos "omaisuuslajeittain". Säästötileiltä otin 550 euroa vähemmän kuin viimeksi, eli niiden summat pienenivät. Sijoitusvarallisuus kasvoi päälle 2000 eurolla, ja lainat lyhenivät vajaalla 1900 eurolla.

Lopputulema on siis, että kolmen kuukauden aikana varallisuuteni kasvoi melko tarkkaan 3500 eurolla. Kuukaudessa miltei 1200 eurolla. Ihan ok.

o o o

Loppuun on pakko herätellä itseäni. Alkuvuodesta tuli hieman ekstramenoja liittyen ostamaani autoon, eikä esimerkiksi mökin vuokraamisella paljoa talvella tienaa. Eli menot olivat vähän yli normaalin, ja tulot vähän alle.

Silti varallisuutta kertyi lisää 1200 euroa kuussa. Tämä siis tyyliin likimain totaaliyksinhuoltajana elellessä, ilman, että eksä osallistuu eurollakaan lasten elatukseen. Ehkäpä päätän olla tähän ihan tyytyväinen. Olen varsin onnekkaassa asemassa, näin niin kuin talouden suhteen.

Mutta olisi silti kiva jos ensi kerralla kyse olisi pikemminkin 2000 euron lisäyksestä per kuukausi. Nälkä kasvaa syödessä, tiedättehän. Taidanpa tästä lähteä aamupalalle.

18.4.2018

Viisas raha -lehden inspiroimana: Monialayhtiöt sijoituskohteena

Viisas raha on hyvä lehti. Lisäksi se saa miettimään asioita, joka on hyvä asia. Tuoreimmassa lehdessä esiteltiin monialayritys Aspoa. Itse yritys ei ole minulle erityisen tuttu eikä se minua houkuta, mutta monialayrityksiä jäin pohtimaan.

Monialayrityksellä viitataan yrityksiin jotka toimivat useilla, keskenään erilaisilla aloilla ja/tai ovat pääomistajina useissa eri alojen yrityksissä. Eli hallinnollisesti kyseessä voi olla konserni, yhden lipun alla.

Likimain jokainen yritys nojaa useaan kivijalkaan. Kone tekee hissejä, mutta huolto ja ylläpito on kasvussa. Pepsi teki alkuun limua, nyttemmin myös mehuja ja muita juomia sekä sipsejä ja muita snacksejä.

Edellisiä yhdistää se, että ytimestä on laajennettu naapuritontille. Sektorit ovat sidoksissa toisiinsa, ja niistä saa synergiaetua.

Monialayrityksillä sektoreilla ei ole välttämättä mitään tekemistä keskenään, ei toimialan eikä maantieteen suhteen. Voi olla leipomo Italiassa ja mutteritehdas Amerikan keskilännessä (esimerkit keksittyjä).

Raja monialayrityksestä ja sijoitusyhtiön välillä on häilyvä. En oikein edes osaa sanoa missä raja kulkee. Ehkä voisi nähdä, että sijoitusyhtiön alkuperäinen tavoite on myös irtautua, että pysyvä omistaminen ei ole tavoite. Vaikka voihan se olla. Monialayhtiöt voisi teoriassa porskuttaa sata vuotta samoilla toiminnoilla.

Perusideasta monialayhtiö on mielestäni vähän epäilyttävä. Kuinka todennäköistä on, että yksi johto osaa luotsata monia eri toimialoja ja on hyvä niissä? Tosin voi tuota kiertää, Asponkin tapauksessa on verraten itsenäisiä toimijoita omine johtoineen. He voivat hyvinkin olla kartalla.

Miinus on myös sijoituspäätösten ulkoistaminen. Sen sijaan, että itse päätän sijoittaa johonkin, omistamani yhtiön johto voi päättää. Toki voivat päättää paremmin kuin minä, eli plussaakin voi olla tarjolla.

Kolmas potentiaalinen miinus on hallintoriski. Jos on yrityksiä joilla on oma johto, ja sitten on kattotaso joilla on oma johto, niin johtoa voi olla ihan liikaa. Tosin näinhän tämä ei välttämättä ole, Warren Buffetin luotsaama Berkshire Hathaway on maailman isoimpia yrityksiä minikokoisella keskushallinnolla.

Löytyy niitä potentiaalisia plussiakin. Itse keksin kaksi.

Ensinnäkin saa hajautusta yhden yrityksen hankinnalla. Etenkin jos euroja on rajatusti käytössä, tästä voi olla iloa. Saman mahdollisuuden tarjoavat tietty rahastot.

Toisekseen monialayhtiöt (ja pörssinoteeratut sijoitusyhtiöt) voivat tarjota mahdollisuuden omistaa pienehköjä, pörssin ulkopuolisia yrityksiä. Tässä on enemmän potentiaalia kuin edellä mainitussa kohdassa. Osa yrityksistä on käytännössä rajattu pois pieniä summia sijoittavan piensijoittajan vaihtoehdoista.

Tuleeko mieleen kolmatta plussaa?

14.4.2018

Lainaraha ja vaurastuminen

Minulla on ristiriitainen suhde lainaan, ja etenkin lainan käyttöön vaurastumisen välineenä. Mutta ennen kuin menen syvemmälle tähän, hieman taustoja.

Olen 70-luvun puolenvälin lapsia. Kun täysi-ikä lähestyi, lama kaatoi yrityksiä ja perheitä. Kyllä minun kotonani pysyttiin leivän syrjässä, mutta olihan lamalla silti vaikutuksia. Sukulainen teki konkurssia ja velkaantui. Kesätyöt olivat aika lailla kortilla, tai tarkemmin sanottuna mainostenjakamista kummempaa ei ollut olemassa.

Onnekseni siinä vaiheessa kun oli aika liukua työelämän suuntaan, laman pahin aalto oli jo takana. Muutaman vuoden minua vanhempien ikäluokan tuloissa näkyy vieläkin laman aiheuttama pysyvä tulotason tiputus kun työelämään ei päässyt kiinni siinä missä muutamaa vuotta vanhemmat ja nuoremmat.

Kenties edellisen seurauksena olen vältellyt velkaa. Ei opintolainaa, lainaa pankista vain asuntoon ja mökkiin. Vasta viime vuosina olen alkanut hahmottamaan, että on myös sellainen asia kuin että on liian varovainen.

Jokunen vuosi sitten kokeilin sijoittaa osin velkarahalla. Pikkuhiljaa tuosta luovuin, ihan riskienhallintaan liittyen. Minun taloudessani sijoitusten tehtävä on turvata mökkiä, kotia ja arkea.

Oikeastaan sijoitan nytkin velkarahalla: mökki tuottaa vuokratuloja, ja on ostettu velaksi. Lisäksi harkinnassa on sijoitusasunto tai pari. Tällöin oikeastaan koko idea olisi vaurastuminen velkavivulla.

Siispä myönnettävä se on, on velkaa ja sitten on velkaa. Olen varovainen kuluttamaan velkarahalla, vaikkakin esimerkiksi auton hankintaa harkitsin matalakorkoisella lainalla. Sen sijaan olen kyllä valmis käyttämään velkavipua isommissa hankinnoissa.

Jokunen vuosi sitten lainapuoli villiintyi. Tuli firmoja jotka perivät pienistä lainasummista ihan älyttömiä korkoja. Eduskunta asetti muutamia rajoja, ja Vertaalaina.fi* -palvelun kaltaiset lainanvertailut ovat uskoakseni parantaneet tilannetta. Kun vertailun kautta näkee todelliset kulut - ja pääsee niitä vertailemaan - niin toivottavasti hahmottaa paremmin sekä velan kokonaiskorkoa että vaihtoehtoja. Eli mihin on sitoutumassa.

Mihin sitten laina kelpaa? Tässä tämänhetkinen fiilikseni:

  • isoihin hankintoihin joihin ei ole muuten saumaa (asunto, mökki, sijoitusasunto)
  • tarpeellisiin hankintoihin joissa lyhennysehdot ovat kohtuullisia.

Jälkimmäinen on tulkinnanvarainen asia. Koen tarpeelliseksi hankinnaksi sen, mitä oikeasti tarvitsee. Se voi olla auto tai pesukone, riippuen omasta tilanteesta. Kätevintä on kaivaa rahat tililtä, mutta henkilöstä ja tilanteesta riippuen laina jonka kulut ovat hallinnassa on ihan ok vaihtoehto. Etenkin jos on pakko jotain hankkia, ja muut vaihtoehdot ovat huonompia.

Sijoittamiseen lainarahalla suhtaudun edelleen varauksin. Teoriassa joo, mutta lähinnä jälkikäteen näkee milloin oli hyvä hetki ja milloin huono. Velkavivun käyttö sijoittamisessa lisää riskiä: voi joutua maksamaan sekä korkoa, että kohtaamaan omaisuuden arvon pienenemisen.

Mutta: velkavipu voi myös tarjota mahdollisuuksia. Jos sijoitusten tuotto ylittää velan kulut, niin sitten on plussalla ja vaurastuu kovempaa kuin muutoin. Tietty riskit kannattaa huomioida, edes pienikin mahdollisuus ajaa seinään tulee huomioida.

o o o

Kuten huomaatte, laina ja varallisuuden kasvattaminen on minulle vähän kommervenkkinen juttu. Ehdottomasti kyllä asuntojen kaltaisissa vakiintuneissa hankinnoissa (vaikka asuntojenkin hinta voi laskea, kuten viime vuosina on alkanut näkymään monessa Suomen osassa). Ehdottomasti ei jos kulut ovat kohtuuttoman korkeat tai hankkii jotain superturhaketta.

Siinä välissä on sopiva raja. Sen paikkaa en tiedä, mutta siellä tiedän sen olevan.

o o o

* Tästä linkistä raha vaihtaa omistajaa, eli saan pienen korvauksen.

11.4.2018

Se ilon aika kun saa täyttää veroilmoitusta

Niukin naukin täysi-ikäisenä veroilmoituksen täyttö ahdisti minua. En tajunnut, en osannut, pyysin apua ja hiljaa kärsin.

Hieman vanhempana ei enää ahdistanut, vaan ärsytti. Osasin ja tajusin. Etsin kuitteja viimeisenä yönä ja täytin veroilmoituksen viime tingassa.

Mutta nyt. Nyt veroilmoituksen täyttö on mitä ihaninta puuhaa. Sitä oikein odottaa että pääsee täyttämään veotietoja. Voisin miltei harrastuksekseni ilmoittaa.

Mistä muutos? 

Olennaisin juttu lienee, että säästän rahaa. Nyt kun on mökin vuokratuloja ja niiden vuositulojen veroja, kunnolla tehdyn ilmoituksen vaikutus on vuositasolla tuhansia euroja. Tietty ilmoittamalla vain poistot ja kiinteät kulut hoituu isoin osa mökkiin liittyvästä ilmoittamisesta, mutta jokaisen kuitin kirjaaminen tuo kyllä osansa takaisinpäin.

Samoin nykyään on saumaa hakea työhuonevähennystä, sijoittamiseen liittyviä kuluja jne. Enemmän tuloja, enemmän tulonhankkimiskuluja.

Käytännössä verotukseni olisi ehkä 2000-3000 euroa suurempi jos ilmoittaisin vain tulot ilman menoja. Siinä on kinuskilla päällystetty porkkana tarjolla.

Pakosta olen tehnyt ilon. Kerään kuitteja talteen pitkin vuotta, ja naputtelen niitä koneelle ajoittain. Kun on kunnon pohjakaaviot tehty, yhteenlasketut luvut summautuvat samaa tahtia. Samoin kirjaan ylös tulonhankkimismenoja pitkin vuotta. Veroilmoituksessa on täytettävää, mutta tietojen jäljittämistä ei tarvitse paljoa keväisin tehdä.

Olennaisinta minulle oli aikoinaan hahmottaa, että jokainen verovähennykseen perustellusti lisätty kuitti vähentää veroja tai lisää palautuksia kolmanneksen osuudella. Se motivoi.

En vedätä enkä huijaa. Kaikki ilmoittamani vähennykset ovat todellisia ja omasta mielestäni perusteltuja. Jos verottaja on jostain eri mieltä, palatkoon asiaan ja keskustellaan arvioista vaikka ilta, pari. Muuten- ja nyt en vitsaile - olisi kiva kuulla jonkun spesialistin näkemys omista tulkinnoistani. Epäilen tosin että minun kuittini ovat niin nappikauppa, että pelkästään niiden selailu olisi ammattilaisille ajan hukkaa.

Paheksun yrityksiä jotka harrastavat niin sanottua tehokasta verosuunnittelua, mutta teen itse pienessä mittakaavassa samaa. Onko tämä moraalinen dilemma? En kuitenkaan nuku huonosti. Minä kun optimoin vain yhden maan sisällä ja perustelen näkemykseni avoimesti, enkä yritä hakeutua vaikkapa virolaisen ansiotuloveroa pariin.

Martin Luther Kingin vuosipäivän vanavedessä voi todeta, että minulla on unelma. Unelmani on, että jonakin päivänä veroilmoitusta voisi täydentää pitkin vuotta. Esimerkiksi kotitalousvähennyksen voisi kirjata heti kun on laskun maksanut.

Tuo lisäisi ainakin minun onnellisuuttani, ja on (ehkä) mahdollista kun siirrytään reaaliaikaiseen tuloverotukseen.

7.4.2018

Sijoitusten välikatsaus 4/2018: sijoitusvarallisuus nousi yli 60 000 euron, mutta vain lisäsijoitusten ansiosta

Kun on neljännesvuosi takana, pääsee tekemään neljännesvuosiyhteenvetoja. Tällä kertaa vuorossa sijoitusvarallisuuden muutos. Ja saman tien graafeihin.

Sijoitusvarallisuuteni on kokonaisuudessaan 60 403 euroa. Jipii. Hyvä minä. Vaan kuten ylläolevasta näkee, tuo hypäys tuli ihan vain lisätyistä sijoituseuroista. 

Kolmen kuukauden aikana sijoitin lisää 2700 euroa, mutta koko varallisuus kasvoi vain 2150 euroa. Miinusta siis sellaiset 550 euroa. Lisäksi osinkoja tuli tilille noin 350 euroa, mutta on ihan luontevaa että osakekurssit siitä ainakin vähän niiaavat.

Tuottosumma on 18 030 euroa. Tuon verran minulla on sijoituksissa enemmän euroja kuin mitä olen sijoituksiin laittanut. Prosentteina tuo on noin 29. Ihan ok, tosin onhan tässä "sijoitusharrastusvuosia" takana jo päälle neljä.

Tässä on edellisiä lukuja toisin aseteltuna. Sininen palkki kertoo lisäyksen (tai vaikka vähennyksen) sijoituksissani, punainen taasen sijoitusvarallisuuden arvonmuutoksen. Kuten nyt näkyy, kokonaissumma voi kasvaa vaikka tuotto on miinusmerkkinen.

Tästä kuvasta voi vetää myös johtopäätöksiä. Käytännössä kaikilla vuosineljänneksillä pian neljän vuoden ajan olen sijoittanut lisää euroja, tyyliin 500-1000 euron välimaastossa. Poikkeuksellisia aikoja on kaksi. Avioeron ja omaisuuden osituksen aika pari vuotta sitten, ja viime vuoden loppu jolloin ostin auton.

Toivottavasti nyt on edessä jälleen paluu normaaliin, ja niin sininen kuin punainen palkki pysyttelevät nollaviivan yläpuolella.

o o o

Tästä eteenpäin

Luulisin, että olen "uuden normaalin" alussa. Auton osto ja sitä seuranneet vuoden vakuutusmaksujen maksut ja lämmityslaite-uusimiset veivät yhteensä jonkun miltei 12 500 euroa. Nyt arki on palannut, ja nähtäväksi jää miten auton omistaminen leikkaa sijoituksiin asti pääsyviä euroja. Sillä niitä se kyllä leikkaa, toivon vain, että mahdollisimman vähän.

Asumiseni tulee halventumaan vuoden mittaan, lisäksi eskari ja iltapäivähoitomaksut vähenevät. Kääntöpuolena vanhin lapsi kasvaa jo ulos yhteiskunnan tukisysteemeistä (ilman, että muuttuisi kuluttomaksi). Käytännössä menoni pienenevät ja tuloni pienenevät. Viivan alle jäävässä ei ole suurta eroa.

Loppuvuonna pitää sitten linjata lähdenkö ostamaan sijoitusasuntoja. Tässä vuoden mittaan on aikaa asiaan perehtyä, ja olisi syytä kerätä puskuria mahdollisia asuntokuvioita varten. Toisin sanoen pitää olla sijoittamatta euroja osakkeisiin ellei nyt oikeasti ole tuhannen taalan paikka.

4.4.2018

Osinkojen välikatsaus 4/2018: Mukavasti nousua viime vuodesta

On huhtikuu. Sen lisäksi, että aurinko alkaa lämmmittää, mökillä on kiva käydä ja lumi sulaa, niin on aika tehdä sijoittamiseen liittyviä välikatsauksia. Kyllä on jännää.

Ensimmäisenä on vuorossa katsaus osinkoihin ja muuhun passiiviseen tulooni. Aiemmin suunnittelin, että tekisin näitä katsauksia kahden kuukauden tai vaikka kuukauden välein. Vaan saan osinkoja kuitenkin sen verran vähän, että eiköhän neljännesvuosikatsaus tällä hetkellä riitä.


Mutta asiaan. Yllä on kuvio tämän vuoden osingoistani, verojen jälkeen eli siis tilille asti saatuna. Tammikuussa osinkoja tippui hurjat 22 euroa, ja helmikuussa 48. Ihan ei vielä tuuletella.

Sen sijaan maaliskuussa alkoi jo hymyilyttää. Osinkoja sain 300 euroa. Isoimmat osingonmaksajat olivat Nordea 130 eurolla, sekä Kone ja Ålandbankenin asuntorahasto noin 50 eurolla kumpainenkin. Tähän päälle sitten kympin tai kahden osinkoja sieltä tai täältä, ja 300 euroa meni rikki. Tuo on luultavasti allekirjoittaneen sijoitushistorian suurin kuukausiosinkotienesti.


Tässä on sitten osinkokertymä kumulatiivisesti, verraten viime ja tätä vuotta. Tammi-helmikuu meni samoissa tahdeissa, nyt maaliskuussa tuli pieni hyppäys yli viimevuotisen tason.

Miltä näyttää loppuvuosi?

Olen ostellut osakkeita pitkin viime- ja tätä vuotta. Voi olla, että ostojen myötä osinkosummani summautuu tänä vuonna jonkin verran viime vuoden yläpuolelle. En tosin ole juurikaan seurannut suomalaisten firmojen osinkopäätöksiä, mutta käsittääkseni ovat viime vuoden tasolla tai yli. Isoimmat osingonmaksajani ovat kotimaisia ja maksavat osinkonsa kevään aikana, joten seuraavalla kerralla jo näkee menenkö yli viime vuoden.

Loppuun asia jota toistelen aika usein: osingot lämmittävät sielua. Ja lämmin sielu on hieno asia se.

29.3.2018

Kaksi pientä hankintaa: Citycon ja Handelsbanken

Pääsiäinen tulee. Jipii. Sitä ennen (luultavasti) tämän viikon viimeiset raportoinnit. Ostin 85 osaketta Cityconia hintaan 1,817 euroa sekä 20 osaketta Handelsbankenia kurssiin 99,48 kruunua.

Kumpikin on ns. osto-ohjelmassani, ja seuraavat rajat tulivat vastaan.

Cityconin kurssi matelee käsittääkseni, koska korot ovat nousussa (velalla operoiville kiinteistönomistajille tulee lisäkuluja) ja varmaan myös, koska viime aikoina on ollut uutisia tyhjenevistä kauppakeskuksista. Se nyt ei tietenkään automaattisesti tarkoita sitä, että Cityconin kauppakeskukset olisivat tyhjenemässä. Vaikka voi se tietty sitäkin tarkoittaa.

Handelsbankenin kurssi tippui osingon verran, mutta jatkoi sitten tippumistaan. Siispä tein täydennysostoksen.

Hyvää pääsiäistä vaan kaikille!

24.3.2018

Raha parisuhteessa: miten toimisin jos asia joskus vielä ajankohtaiseksi tulisi?


Viisas Raha -lehdessä oli aukeaman juttu parisuhteesta ja rahasta. Siinä ei menty kovinkaan pitkälle, mutta päädyin sen seurauksena pohtimaan asiaa. Miten toimisin jos asia olisi joskus vielä ajankohtaista?

Ensin taustaa. Minulla on takana pitkä parisuhde, lapsia ja kaikkea. Sen aikana menot jaettiin käytänössä prosenttiosuuksin tulojen mukaan. Sanon käytännössä, sillä emme koskaan tehneet laskelmia tai avanneet kaikkea yksityiskohtaisesti.

Olin koko liiton ajan parempituloinen. Eksä oli lasten kanssa, eikä nyt käynyt töissä edes niinä vuosina kun siihen olisi ollut mahdollisuus. Sovimme kumpi maksaa minkäkin laskun, ja loput rahat olivat omia. Minä maksoin suurimman osan menoista.

Tarjosin kyllä jossain vaiheessa - kun alkoi lapsia syntymään - että jos eksä haluaa, niin voisi olla yhteiset tulot ja tili. Tästä eksä ei yhtään syttynyt, oli lähinnä kiukkuinen ajatuksesta. Taisi olla myös osin itsenäisyysjuttu.

Noh, ero tuli ja eurot jaettiin. Tilanne tasoittui ja loppui samalla kertaa. Miten toimisin jos asia tulisi vielä joskus uudelleen vastaan?

Myönnettäköön, tällä hetkellä tämä vaikuttaa epätodennäköiseltä. Olen päälle nelikymppinen mies. Minulla on monta lasta ja heistä pääosin vastaan. Tuossa jossain vaiheessa perehtyessäni deittailun ihmeelliseen maailmaan huomasin muuten, että mies, lapset ja vastuu on "upea asia", mutta useassa tapauksessa myös lasinen seinä. Että on hienoa jos mies on sitoutunut vanhempi, mutta ei nyt liian sitoutunut. Aika monet orastavat kuviot vaikuttivat stoppaavan kun toinen sisäisti, että minä ihan oikeasti kannan päävastuun lapsista (niin kuin olin koko ajan sanonut).

Nykyisessä suhteessani minulla on lapsia arjen kuormaa, ja toisella osapuolella on lapsia ja ehkä hiukan enemmän arjen kuormaa. Yhteinen katto ja yhteinen talous on kaukana, koska vaikeuskerrointa olisi ja uusperhe olisi melkomoinen. Mutta ainahan sitä voi pohtia asiaa yleisellä tasolla.

Jos ei asuta yhdessä, yhteinen raha ei ole kovinkaan realistinen ajatus. Näen, että yhteinen rahankäyttö tulee mukaan siinä vaiheessa kun on yhteinen katto. Silloin nimittäin tulee myös yhteisiä menoja.

Toki jo deittaillessa raha voi olla haaste. Jos toisella on varaa mennä oopperaan ja toisella ei, niin asia voi tulla vastaan jo suhteen alkumetreillä. Tätä nyt on melko helppo kompensoida - joko miettii tekemisen molempien budjetille sopivaksi, tai toinen tarjoaa sen oopperalipun jos sinne tahtoo mennä. Tässä on myös kulttuurisia eroja, joissain maissa on on miehen tehtävä tarjota. Suomessa useimmiten ei - ainakaan kun minä olen mukana ja asiasta ei ole toisin sovittu. Noh, ehkä jotain pientä.

Yhteinen asunto tuo yhteisiä menoja. Tässä kohden on jo syytä asiaa tuumata. Jo vuokran jyvittää kahtia mutta tulot ovat kovasti erisuuruiset, niin syntyy epätasapainoa. Toisaalta kaksi aikuista ei useimmiten vielä kovinkaan suuria menoja saa aikaiseksi. Jos tulot ovat yhtään samansuuntaisia, niin rahankäyttö ei ole asia, josta välttämättä tarvitsee tässä vaiheessa edes puhua.

Lapset muuttavat tilanteen. Ainakin itse huomasin tuolloin kauan sitten kun ensimmäinen lapsi syntyi, että oma ajatteluni muuttui. Että oli yksi perheyksikkö, ei vain kahta aikuista. Lapsi merkitsee, että toinen vanhempi (useimmiten nainen) on myös enemmän kotona. Tämä merkitsee sitä, että tulot saattavat tippua ihan yhteisen lastensaannin seurauksena, jolloin on reilua se huomioida myös muutoin.

Uusperheessä tilanne voi olla vielä monimutkaisempi. Jos on aikuisten lisäksi lapsia molemmilta puolin, niin riittää pohdittavaa. Minusta on selvää, että samassa perheessä on sama elintaso. Eli että siinä mielessä tulisi toimia vähän niin kuin yhteisten lasten tapauksessa, vaikkapa jyvittää asunto ja ruokamenot tulojen mukaan jne. Ylijäävä on sitten ylijäävää.

En ymmärrä uusioperheitä joissa toinen puolisko elää köyhyysrajalla ja toiset yltäkyllisyydessä. Tosin en nyt tälläisiä ole näynyt, mitä nyt lehdistä lukenut

Jos avioliittoon vielä joskus päätyisin, niin silloin avioehto olisi minulle ehdoton. Olen kerran jakanut kaiken eron yhteydessä, toista kertaa en sellaiseen halua mennä.

Minun suhteissani suhtautuminen rahaan on ollut varsin samansuuntaista. Siihen malliin ettei pidä velaksi elää, tekee vain maltillisia ostoksia eikä osta turhakkeita. Jos suhtautuminen rahaan olisi tyystin erilainen, se taatusti vaikuttaisi myös rahankäytöstä sopimiseen. Miten voisi olla yhteinen tili, jos toinen vetäisi tilin tyhjäksi heti jos siellä on rahaa?

Raha ja rakkaus on hankala parivaljakko. Rakkaus ei saisi jyrätä rahaa, eikä raha rakkautta. Rahasta ei ole kiva puhua kovinkaan paljoa suhteessa kun on muutakin mietittävää, mutta kyllä siitä kannattaa jonkin verran puhua.

o o o

Täästä löytyy kirjoituksiani aiheesta voiko treffeillä puhua sijoittamisesta.

o o o

Mainos (Eliittikumppani). Eliittikumppani siis ei liity allekirjoittaneen parinmuodostukseen, mutta ajattelin kokeilla, että generoituuko allekirjoittaneen blogista linkkejä myös deittipuolelle. Jos joku lukija olisi romantiikannälkäinen sijoituksenharrastaja (eli vähän niin kuin minä).

Rekisteröidy ilmaiseksi ja löydä kumppani, joka oikeasti sopii sinulle

* Linkki on affiliate-linkki, joiden klikkaamisesta tämän blogin ylläpitäjälle voidaan maksaa. 

21.3.2018

Ruotsalaiset myyvät, minä ostan? Case Nordea.

Nordea päätti muuttaa pääkonttorinsa Ruotsista Suomeen, ja sen jälkeen (tuntuva) osinki irtosi. Niinpä ostorajani tulivat täyteen, ensi viime viikon lopulla ja nyt alkuviikosta. Ostin Nordeaa 20 osaketta ensin hintaan 8,9 euroa, ja sitten yhtä monta toiset 20 osaketta hintaan 8,74.

Ymmärrän sen, että kurssi sukelsi osingon verran. Mutta se sukelsi sen yli: ja tavatkaa ostokerroistani ensimmäinen. Sitten yhtiön kurssi jatkoi laskuaan - joka johti ostoon numero kaksi.

Mietin tässä, että mahtoivatkohan ruotsalaiset loukkaantua Nordean muutosta siihen malliin, että ryhtyivät myymään osakkeita? Jos kyllä, tämä voi olla mainio oston paikka. Ainakaan talous- tai muissa luvuissa ei ole tullut mitään uutta joka suoraan selittäisi myös osinkolaskua seuraavat kurssilaskut.

Nordea-omistukseni nousi nyt 266 osakkeesee, kokonaisarvoltaan sellaiset 2300 euroa. Tässä se nousee kuudenneksi suurimmaksi suoraksi osakeomistuksekseni. Onneksi olkoon Nordea!

17.3.2018

Altia isolla tohinalla pörssiin

Tämän vuoden keskustelluin listautuminen on parhaillaan vielä auki. Nykyisin valtion omistama Altia listautuu pörssiin, ja valtio myy maksimissaan 3/3 Altiasta.

Altia valmistaa, vlittää  ja jakelee alkoholia Pohjoismaissa ja Baltiassa, tuotantoa on Ranskassa. Kyse on juomista tyyliin Koskenkorva, Chill Out ja Blossa. Tässä Altian oma kuva siitä, mitä tekevät:
Yleisöanti on auki 12.3.–20.3.2018, eli vielä ensi tiistaihin. Merkittävänä on maksimissaan 20 miljoonaa osaketta. Kyse on noin 56 % Atiasta, henkilöstöanninlla ja lisäosakeoptiolla noin 65 %. Tarjolla on siis puolet tai kaksi kolmasosaa osakkeista.

Valtio jää mukaan ehkä kolmanneksen omistuksella. Mielestäni tuo on näin veronmaksajan kannalta järkevää - valtion kannattaa omistaa muutakin kuin tuottamattomia kuoppia maassa. Sijoittajien kannalta on hyvä, ettei valtion osuus kuitenkaan ole puolta tai yli. Muutoin siinä pääsisi harjoittamaan valtion politiikkaa omilla euroillaan.

Ylin mahdollinen hinta on 9 euroa osakkeelta, eli sillloin kerättäisiin vajaat 180 miljoonaa.

Altia menee kyllä pörssiin isolla höökillä. Lehdissä on ollut juttuja ja mainoksia. Itse sain perjantaina kotiin sisustuslehtityyliin toteutetun tarinan Altiasta. Mainoksesta kyllä löytyivät myös taloustiedot loppupäästä lehtistä, kun tarpeeksi pitkään jaksoi selata.


Altian liikevaihto on 359 miljoonaa. Tulos on 26,1 miljoonaa, ja liikevoitto siis 7,8 %. Velkaantumisasten on noin 35 %

Osakekohtainen tulos oli viime vuonna 51 senttiä. Jos osakkeen hinta olisi 9 euroa, niin P/E-luku (osakekurssi/osakekohtainen tulos) olisi 17,6. Ei matala, muttei myöskään älyttömän korkea.

Mitä tästä tuumaan?

Itse en ole Altiaan sijoittamassa seuraavista syistä:

  • Minulla ei ole rahaa kovinkaan paljoa sijoitettavaksi. Aina voisi kaivella tilien pohjia, mutta tämä ei tunnu niin ohittamattomalta mahdollisuudelta, että siihen lähtisin.
  • Hinta ei tunnu älyttömän korkealta, muttei myöskään tarjoukselta.
  • Tulevaisuuden suunnitelmat ovat kivan kuuloisia (2 % kasvua vuodessa, käyttökate 15 %, osinkoa ulos ehkä 60 %), mutta vain suunnitelmia. Toki voivat toteutua, mutta ovat vain suunnitelmia.

Jos joitakin Altiaan liittyviä plussia mainitsisi, niin:

  • Yritystä on käännetty onnistuneesti pörssikuntoon: rönsyjä pois, kannattavuuteen on keskitytty.
  • Toimii alalla joka on kuitenkin melko vakaa: alkoholista ei (valitettavasti) tingitä heti jos on tiukkaa.
  • Tästä voinee syntyä varsin vakaa ja kassavirtaa pyörittävä osingonmaksaja: ei suurta heiluntaa mihinkään suuntaan.

Jos tosissani Altiaan sijoittamista harkitsisin, olisi tämä viikonloppu minulle vielä taustaselvitysten aikaa. En ole alkoholiteollisuuteen perehtynyt, joten pitäisi verrata Altiaa muihin alan yrityksiin. Isoimpia maailmalla ovat ainakin Diageo ja  Anheuser-Busch. Altian kokoluokkaa olevia yrityksiä lienee kymmeniä.

Jos Altiaan lähdet mukaan, niin onnea matkaan.

13.3.2018

Pörssilistautumisia: Kiusvalmistaja Harvia

Helsingin pörssiin riittää tulijoita. Mikä on oikein hyvä asia se. Parhaillaan tarjolla on kiuasvalmistaja Harvian listautuminen. Jos haluat lukea perusteellista analyysiä Harviasta, suosittelen ihan muita tekstejä. Kuten vaikka tämä Taloustaidon blogi (12.3.). Tästä Harvian listautumismateriaaliin. Nyt kuitenkin omia fiiliksiäni.

Ensinnäkin yrityksestä. Harvia valmistaa kiukaita, mutta myös ohjauskeskuksia, saunoja ja höyrygeneraattoreita. Ensinmainittu liittyy koko paketin ohjaukseen, veikkaan. Jälkimmäiset kaksi kyllä tajuan.

Suomi tuo vajaat 40 % liikevaihdosta. Saksa ja Venäjä ovat kakkosena, 12 ja 10 % osuuksilla. Yli puolet liikevaihdosta tulee muuten kiukaista.

Tarjolla on päälle 10 miljoonaa uutta osaketta. Tuosta nykyiset omistajat myyvät 1,3-1,5 miljoona osaketta. Tässä kohden suhde on mielestäni suotuisa, pääpaino on toiminnan laajentamisessa eikä vain omistuksen vaihtamisessa. Eurot menevät lähinnä velkojen pienentämiseen.

"Listautumisannissa tarjottavien osakkeiden alustava hintaväli on Yleisöannissa ja Instituutioannissa 5,00–6,10 euroa tarjottavalta osakkeelta. Lopullinen merkintähinta Henkilöstöannissa on 10 prosenttia alhaisempi kuin Yleisöannin lopullinen merkintähinta, alustavasti enintään 5,48 euroa.!

Kun osakkeiden enimmäishinta on 6,1 euroa, niin edellinen merkitsee päälle 60 miljoonaa euroa. Ja kun nykyään osakkeita on vajaat 10 miljoonaa, niin tässä päälle tuplataan osakkeiden määrä.

Liikevaihto on sellaiset 60 miljoonaa. Kasvu on ollut vahvaa, kaksi vuotta sitten se oli 45 miljoonaa. Liikevoitto on pysynyt 10 miljoonan tienoilla, eli kasvu ei ole vielä realisoitunut. Tuosta lähtee yli puolet rahoituskuluihin - eli velanhoitoon. Juuri noita velkoja tällä osakeannilla pienennetään.

Liikevoitto-mielessä Harvialla menee siis kivasti. Ja kun kasvutahti on ihan vauhdikasta, niin velan pienentäminen kuulostaa järkevältä. Looginen paketti.

Saattaisin olla Harviasta kiinnostunut, jos sijoitustilillä olisi enemmän euroja odottamassa sijoittamistaan. Vaan kun ei ole, niin en tätä varten ryhdy kaivamaan taskunpohjia. Hinnoittelu ei ole halpa, muttei ihan älyttömänkään hintainen.

Plussan puolella:
- uudet eurot menevät pääosin tekemiseen
- kasvua on taustalla
- alansa suurin firma, tosin suppealla sektorilla
- on potentiaalia luultavasti tasaiseksi osinkoyhtiöksi

Miinusta:
- liikevoitto on laskenut liikevaihdon kasvaessa (mikä nyt on normaalia kasvutilanteessa, mutta silti)
- kasvua on, mutta sen tahti lienee vakiintumassa
- velkaa on tuntuvasti

Vaikka enhän minä tästä tiedä, niin en nyt usko, että Harvia tästä raketoituu. Ostotilaisuuksia tullee myös jatkossa, jos tähän suuntaan haluan lähteä. Rovion kaltaista kurssin tippumista en odottaisi, tässä tapauksessa taustalla on kuitenkin aika tasainen bisnes.

Ketkä tähän mukaan lähtevät, onnea matkaan. Minä joko kehun tai harmittelen omaa päätöstäni myöhemmin.

10.3.2018

Kävijäanalyyttinen vuosikatsaus: blogin kävijämäärät tasaisessa kasvussa

Vaikka on maaliskuu, ei ole vielä myöhäistä tehdä analyysiä viime vuodesta. Tai sitten on, jolloin pahoittelen tätä bloggausta. Mutta nyt: katsaus verkkopalvelun tilastoihin viime vuonna.

Viime vuonna keskimääräiset luvut olivat seuraavat: 62 500 eri käyntiä, ja 27 400 eri kävijää. Sivukatseluita oli vuoden aikana 101 600. Nämä luvut ovat siis Google Analyticsistä, Bloggerin oma laskuri näyttää aika hurjia käyntilukuja (robotteja) jotka Analytics osaa siivota pois.


Tässä näkyvät käynnit kuukausitasolla. Alkuvuosi meni noin 5000 kuukausikäynnin tasolla, keskimäärin hitusen sen alla. Kesällä oli hiljaisempaa. Syksyllä eräs myöhään illalla kirjoitettu bloggaukseni Rovion osakeannista nosti merkittävästi käyntimääriä. Sen jälkeen käyntimäärät jäivätkin sitten pysyvästi yli 5000 tasolle.

Luulisin, että kasvaneille käyntimäärille on kaksi syytä

  • Bloggaan useammin. Tänne kirjoitaminen on nopeampaa ja nopeampaa: kun on ajatus, istun alas ja kirjoitan sen. 
  • Kun tekstejä on enemmän, haku heittää niihin enemmän. Eli myös "vanha massa" tuo käyntejä.

Tässä on kuva bloggausteni määrästä vuodessa. Selvää kasvua on. Tuosta nyt tuskin menen ylöspäin - on tässä muukin elämä - mutta jos teen pieniä parin sadan ostoja säännöllisesti, niin siinäpä riittää kirjoitettavaa.

Yleisimmin tähän blogiin ohjaa haku. Haun osuus on päälle 40 % kaikista saapumisista. Sosiaalisen median osuus on kolmanneksen luokkaa.

Suosituimmat sivut:

  • Etusivu: 31345
  • Rovion osakeanti - taidan pysytellä katsomossa: 4115 (bloggaus)
  • Vertailussa Suomessa myytävät osakeindeksirahastot: 3231 (bloggaus)
  • Portfolio: 2687
  • Passiivinen tulo: 1793
  • Tietoa minusta: 1091
  • Vertailussa Suomessa myytävät osakeindeksirahastot, huhtikuun 2016 tilanne: 1519 (bloggaus)
  • Tarjous: Nordea ja kulutonta ETF-ostamista: 1494 (bloggaus)
  • Ryhdyin ETF-kuukausisäästäjäksi: 865 (bloggaus)
  • Listautumisantia pukkaa: Kiinteistöihin keskittyvä Titanium: 828 (bloggaus)

Etusivu jyrää. Tosin etusivun merkittävää roolia selittää myös se, että siellä näkyvät tekstit kokonaisuudessaan. Eli lukemalla etusivua lukee myös bloggauksia.

Ehkä osin tuosta syystä ns. pysyvät sivut ovat kärkipäässä listausta, vaikka nyt luulisi, että ajankohtaisemman bloggaukseni kiinnostaisivat.

Blogeista kaksi suuntaa nousee kärkeen. Indeksirahastopohdinnat pysyvät kärkipäässä, vaikka ovat vuosien takaa. Samoin ETF-henkiset kirjoitukset. Toisen suunnan muodostavat listautumisantipohdinnat.

o o o

Näemmä tämän blogin kävijämäärät kasvavat pikku hiljaa. Katsotaan jatkuuko kasvu, vai pysyykö nykyisillä tasoilla.

Kirjoitan nyt aika tiiviiseen tahtiin, ehkä keskimäärin kahdesti viikossa. Tästä bloggausmäärät tuskin kasvavat, ehkä pikemminkin vähenevät. Kesä tulee, ulkona paistaa aurinko ja kaikkea sellaista.

Luultavasti kaikki jatkuu noin ennallaan. Toivottavasti vaurastun pikku hiljaa. Toivottavasti ostelen pikku hiljaa osakkeita ja rahastoja. Toivottavasti vielä ehdin kirjoittaa edellämainituista.

Loppuun kiitoksia. Minua motivoi kun blogissa on kävijöitä, ja minua motivoi, kun blogeista tulee keskustelua. Se imartelee herkuillepersoa sieluani.

8.3.2018

Vihainen lintu jäi haaviin: toinen ostos Roviota


Kurssit taas sahailivat, ja alkuviikosta yksi ostorajani osui kohdalle. Haaviin jäi 35 osaketta vihaista lintua, kappalehinnalla 4,4 euroa. Pieni ostos, siis. Täältä muuten aiempiin Roviopohdintoihin blogissani.

Mitään sen kummempia perusteita minulla ei ole kuin mitä viimeksi oli. Sinällään tuottoisa yritys, mutta tulevaisuudennäkymät heikkenivät. Se puhkaisi "tulevaisuudenodotuskuplaa", ja ehkä myös heitti varjoa yrityksen johdon päälle. Siis kahden kysymyksen muodossa:

  • Miten tämä tuli yllätyksenä?
  • Tai jos ei tullut, miksei tuo ollut mukana syksyn esitteissä vahvemmin.
No mutta. Aaltoja tulee ja aaltoja menee. Joko Rovio ei löydä uusia menestystuotteita, tai löytää. Välissä se voi tahkota Angry Birdsillä. Tätä jään seuraamaan.

Muutamissa keskusteluissa on pohdittu johdon (ja myös entisten omistajien) toimintaa. Jos istuva johto siirtyisi omien osakkeiden ostolaidalle, olisi se vahva viesti. Ja jos olisin entinen omistaja, miksen olisi myös kiinnostunut. Nyt saisi yli puolet halvemmalla sitä, mitä puolen vuotta aiemmin myi. Teoriassa voisi vaikka ostaa yhtä paljon takaisin, ja pitäisi puolet rahoista.

Mutta katsotaan. Kohtapuoleenhan tässä alkaa pukata Roviolta pörssihengen mukaisesti välikatsauksia jne. Siinä kohtaa pääsee vertaamaan kunnolla muihin firmoihin.

6.3.2018

Kaksi miniostosta Nordeaa

Kurssit tippuivat perjantaina kun Yhdysvallat asettelli tuontitulleja, ja ilmassa on yleisempää kauppasodan pelkoa. Sen seurauksena ostorajani tulivat kohdalleen, ja ostin kahdesti Nordeaa. 17 osaketta hintaan 9,21 ja 18 kappaletta hintaan 9,10 euroa.

Tosin myönnettäköön, että nuo ostorajat ovat turhan lähellä toisiaan. En näet muistanut, että minulla oli jo yksi toimeksianto sisällä. Noh, suunnilleen 150 euron ostoksia kumpainenkin. Eli ei nyt paljoa väliä.

Yksi käytännön ongelma minulla on. Ostin loppuvuonna auton, johon meni osa sijoittamiseen jemmatuista rahoista. Nyt parin notkahduksen myötä olen käyttänyt loput sijoitustileillä irtonaisena olevat eurot. Ehkä joku tonni enää siellä odottaa.

Että jos tästä nyt alkaa kunnon kurssilasku, niin sitten olen katsomossa. Toki nyt rahaa kertyy pikku hiljaa ja osinkoja tulee, mutta silti.

Mutta tälläistä se on. Olen vuosien varrella oppinut zen-asennetta. Jos on ostotilaisuus, eikä rahaa, niin sitten ei osta. Aika yksinkertaista. Lisäksi pienien erien ostaminen aina 2 % kurssilaskun jälkeen on vaikuttanut toimivan minulla aika kivasti, olen monia yrityksiä tullut ostaneeksi matalammalla keskihinnalla kuin jos olisin kerralla hypännyt ostoksille.

3.3.2018

Voiko töissä puhua sijoittamisesta, osa 6: lounaspöytä, jossa oli poikkeavaa olla sijoittamatta

Palaan voiko töissä puhua sijoittamisesta -sarjani pariin, nyt kuudenteen osaan. Hyppäämme ajassa taaksepäin viime syksyyn, työporukan reissuun erääseen (lähellä olevaan) Suomen kolkkaan.

Oltiin lounaalla. Pöydässäni istui kolme kollegaani, kaikki muuten iältään minua hiukan nuorempia, naisia, iältään 30-40 ikävuoden välillä.

Yhden kanssa oltiin puhuttu sijoittamisesta ennenkin. Olen tainnut tästä blogistakin mainita kun joskus puhuttiin affiliate-markkinoinnista.

Hän sitten sanoi "kuules Herkuilleperso (nimi muutettu), miten nykyään sijoitatkaan?"

Kerroin sitten, että rahastojen lisäksi nykyään ostan osakkeita. Ei se varmaan kannata, mutta on kivempaa. Ja ostan kun kurssit sahaavat, pienellä summalla aina kun kurssi on vähän tippunut.

Siinä sitten muutama tovi puhuttiin sijoittamisesta. Yksi työkaveri sijoittaa lähinnä oman pankin rahastoihin. Ja sanoo suoraan ettei kestä menettämisen riskiä, joten vain yhdistelmärahastoihin. Toisella on joitain rahasto-omistuksia joita on vuosien varrella kertynyt ihan vain muutaman kerran ostettuna. Kolmas lähinnä kuunteli, ja totesi, ettei ole sijoittamista harrastanut. Ehkä joskus nuorena jotain rahastoa tuli ostaneeksi.

Tarinan kaunein osa oli mielestäni, että siinä meillä oli pöytä, jossa sijoittaminen oli normaalia. Ja työyhteisön semi-retriitissä yksi ei-työasia mistä jutellaan voi olla sijoittaminen.

o o o

Loppuun lyhyt puffaus, tämän sarjan aiempia osia löytyy täältä. Olen iloisesti yllättynyt siitä, missä määrin sijoittaminen on arkea työyhteisössäni kunhan siitä pääsee keskustelemaan. Yksi matkustelee sijoitustuotoilla, toinen sijoitusbloggaa ja lounailla sekä kahveilla voi asiasta keskustella.

1.3.2018

Onko Altiasta uudeksi kansanosakkeeksi?

Valtio-omisteinen Altia suunnittelee listautumista pörssiin. Kyseessä on Pohjoismaissa, Virossa ja Latviassa toimiva yritys, joka "joka valmistaa, markkinoi, maahantuo ja vie omia ja päämiestensä alkoholijuomia" (Wikipedia)

Listautumisesta on ollut paljon juttuja lehdissä, vaikka tuota listautumisuutista kummoisempaa tietoa ei edes vielä ole. On spekuloitu olisiko Altiasta Nokian ja Fortumin tyyliseksi kansanosakkeeksi. Kansanosakkeella tarkoitetaan tässä sitä, että varsin moni suomalainen yritystä omistaa, usein melko maltillisia määriä.

Olisihan tuossa kenties potentiaalia. Alkossa käytyään moni voisi skoolata omille omistuksille. Ala on kokemuksen kautta tuttu monille.

Mutta eihän tästä voi vielä sanoa juuta eikä jaata. Mitään tarkempia tietoja ei ole, joten ei ole hajuakaan onko anti yli-, ali- vai kohdillen hinnoiteltu. Ja että millaisia nuo talousluvut nyt ylipäätänsä ovat.

Huomaan, että itseäni hieman kutkuttaa antiin osallistuminen. Tiedä mikä kansallisylpeys ja pitkä historia Alkon kanssa taustalla vaikuttaa. Vaikka en minä oikeastaan edes juo, en ole ikinä sammunut ja nykyään menee muutama annos kuukaudessa.

On kuitenkin monta syytä miksi olla varovainen:
  • Alkoholifirmoja riittää. Se, että yksi niistä on listattu Helsingin pörssiin, ei tee sitä firmoista parasta sijoitusta.
  • Viime aikojen pörssilistauksissa hinta on laitettu melko korkealle. Voi olla, että nytkin tilanne on sama.
  • Kolmas syy on ihan henkilökohtainen: minulla olisi ideana pikemminkin säästää rahaa jotta puskurit kasvavat, sen sijaan että riennän mukaan osakeanteihin.
Lisäksi mietin asian eettistä ulottuvuutta. Olen rajannut sijoituksistani ulos aseteollisuudet, tupakan ja uhkapelit. Olen ollut hieman kahden vaiheella öljyteollisuuden suhteen. Ja jos tupakkaa paheksun, miksi alkoholi olisi sitä parempi? Kumpainenkin on laillinen päihde.

No, tiedänhän minä syyn. En polta, mutta joskus juon. Ei se ole mikään peruste, mutta ihmisillä on tapana hyväksyä omat tapansa ja toimintansa, ja paheksua muiden. Koska omat tavat ovat "luontevia."

Jos ja kun selätän tämän jaakobinpainini ja totean, että voisi sitä alkoholiin sijoittaa, niin sitten pitäisi tutustua alaan laajemmin. Voi olla, että todennäköisintä on, että Altian listauksen seurauksena tulen omistamaan jollain aikataululla jotain alan yritystä.

Kirjoitan tätä bloggausta keskiviikko-iltana, vaikka ajastankin tämän huomisaamuun. Niinä kävin tämän tekstin kunniaksi hakemassa itselleni pienen annoksen kermalikööriä.

24.2.2018

Liityin Rovion omistajien joukkoon


Tapahtuipa torstaina. Rovio julkaisi ohjeistuksen kuluvalle vuodelle. Se oli heikompi kuin odotukset olivat. Sen seurauksena kurssi sitten tippui, vaatimattomasti noin 50 %.

Rovio ei ole ollut ostolistallani, mutta päätin tehdä ihan minimaalisen ostoksen, eli ostin perjantai-aamusta 30 osaketta Roviota tasan 5 euron hintaan. Eli 150 eurolla.

Tämä on luokkaa "peli auki", ja ryhdyn seuraamaan tilannetta. Saatan ostaa lisää tai en, tässä kohden annan itselleni luvan improvisoida ja fiilistellä.

Roviota pohdin laajemmin syksyllä kun luin listautumispapereita. Sinällään olen samaa mieltä kuin silloin: kiinnostava toimiala, potentiaalinen yhtiö, peliala tekee toiminnasta ailahtelevaa mutta kannattavuus hyvällä tasolla. Muutos on se, että listautumisannin päälle 11 euron hintainen osake on nyt yli puolet halvempi, ja sitä kautta myös riskit ovat suhteessa "halvempia".

Onko kurssitiputus ylireaktio? En tiedä. Sinällään nuo luvut ovat suunnilleen entistä tasoa. "Ongelma" lienee, että kun Rovio on ollut vahvan kasvun yhtiö, niin paikallaanpysymisvuodet eivät sovi tarinaan. Joka saa osan myymään, joka tiputtaa osakkeen hintaa tuntuvasti.

Sillä voi spekuloida, että ollaanko yhtiön johdon puolella oltu ihan tilanteen kartalla viime syksynä. Roviota esiteltiin vahvan kasvun yhtiönä jolla on edessä hieno tulevaisuus. No, voi ollakin, mutta nyt Rovio on tavanomainen pörssiyhtiö, jolla on hyviä ja huonoja hetkiä matkansa varrella.

Valtaosa syksyn osakeannista oli omistuksen vaihtoja. Eli entisen omistajat myivät, uudet ostivat ja vain vähän euroja meni tulevan kasvun mahdollistamiseen. Tässä ehkä näkyy tuontyylisen osakeannin heikkous - vaikka kasvusta puhutaan, niin oikeasti omistajia vaihdetaan. Nykyisillä omistajilla on useimmiten aina parempi kutina siihen, mihin suuntaan ollaan menossa.

Pitää jatkossa entistä tarkemmin katsoa listautumisesitteen ohi konkreettisiin lukuihin, turha puhua kasvusta jos vaihdetaan omistajia jne.

21.2.2018

Neste ryhtyy maksamaan osinkoa kahdesti vuodessa, ja se minua suuresti ilahduttaa


Neste, jota itsekin omistan jonkin verran, korottaa luultavasti osinkonsa 1,7 euroon. Toinen ja vielä vähän merkittävämpi muutos - siis minun vinkkelistäni katsottua - on, että Neste ryhtyy maksamaan osinkonsa kahdesti vuodessa.

Tämä on oikein kiva muutos. Yhdysvaltalainen tapa maksaa osingot neljästi vuodessa on paljon kertavuotista osingonmaksua miellyttävämpi, väitän. Siitä on moniakin hyötyjä.

Ensinnäkin turhat kurssiheilahtelut jäävät pois. Toki nyt pienelläkin osingon irtoamisen on kurssi vaikutuksia, muttei niin suuria.

Toisekseen, rahaa tulee pitkin vuotta. Jos niitä käyttäisi elämiseen, niin saisi ruokaa myös syksyllä.

Kolmannekseen, kun osinkoja käyttää osakkeiden ostoon, niin muutos tukee ajallista hajautusta.

Summa summarum. Kiva että Nesteen osinko nousee. Vielä kivempaa, että osinkoja tulee kahdesti vuodessa. Toivoisin että kaikki suomalaiset yritykset siirtävät pikkuhiljaa ainakin kahteen osingonmaksuun vuodessa. Vielä mieluummin neljään.

18.2.2018

Blogini mainostulot viime vuonna, ja pohdintaa seuraavasta

Vuosi on jo pitkällä, mutta vielä on vuositilinpäätöksiä tekemättä. Tällä kertaa vuorossa ovat blogin mainostulot viime vuodelta. Aloitanpa heti kuvalta.

Sain viime vuonna mainostuloja tästä blogista 444 euroa. Tuossa on mukana yksi bloggariyhteistyö, mutta muutoin eurot tulevat ns. Affiliate-merkkinoinnista.

Eli jos joku uusi tyyppi kirjautuu  Nordnettiinsivujeni linkiltä, tai vertailee lainoja ja lainaa jne., niin saan siitä jonkinmoisen komission.

Tuo on vajaan satasen vähemmän kuin viime vuonna. Nyyh nyyh, mutta ymmärrettävää. Toissa vuonna isoin osa euroista tuli Nordnettiin kirjautumisista, nyt tilanne on tasaisempi. Oletan että taustalla on kolme syytä:
  • Kirjoitan paljon vähemmän rahastoista ja vastaavista kuin aiemmin, kun mielenkiinto on karannut muualle.  
  • Sijoitusaiheisten blogien määrä on kasvanut, ja muutkin linkittävät Nordnetin suuntaan (ja kirjoittavat vielä kiinnostavammin).
  • Euroja tulee uusista asiakkaista. Eli kerran kirjautumisen jälkeen meni jo. Sitten, kun kaikki suomalaiset ovat kirjautuneena Nordnettiin, kukaan ei saa enää euroakaan.
Viime vuoden vastaavassa seurannassa asetin ihan tavoitteita, joten käynpä ne läpi. Kursiivilla tämän päivän kommenttini.

(1) Peruslinjasta en luovu: ei korkeakuluisia pikavippimainoksia. Tämä on toteutunut

(2) Satsaan markkinointiin enemmän. 
  • Palaan Google-mainospuoleen, joskos saisi sen pyörimään rinnalle. No en ole palannut.
  • Takastelen säännöllisemmin mitä kaikkea on affiliate-puolella tarjolla, ja muuntelen mainoksia jonkin verran. Olen tehnyt tätä tyyliin kesä ja joululomalla eli en paljoa, ei nyt paljoa vaikuta.
  • Tarkastelen myös millä mainoksilla on merkitystä tai kiinnostavuutta, sillä lailla tilastollisesti. Olen unohtanut koko asian.
(3) Olen positiivisen kiinnostunut “bloggariyhteistyökuvioista”. Juu, yksi tämmöinen oli. On kyllä vaivalloista.

(4) Tuoton suhteen en odota viime vuoden noin kuuttasataa euroa kummempia tuloja. Toteutui! Tavoite saavutettu! Tulot pienenivät!

o o o

Mitä asiasta tuumaan?

Sivulla olevat mainokset ovat minulle kiva lisä, vähän harrastukseen rinnastettava asia. On jännä katsella tilastoja. 

Olen sitä mieltä, että mainokset eivät vaikuta kirjoituksiini, ainakaan paljoa. Muuten kirjoittaisin rahastoista ja semmoisista asioista, joilla aiemmin tuli enemmän tuloja. Mutta jokainen tietty arvioikoon tämän itse. Jos on affiliateja (eli linkkejä) siitä on maininta, bannerit lienevät niin ilmeisiä mainoksia etten niitä selittele.  

Vaikka tuo 444 euroa (vastaanotan rahat muuten yrityksen kautta ja merkitsen sinne kuluja, kaikesta en siis maksa veroja) ei ole kovinkaan paljoa, niin on se kuitenkin sellaiset 35 euroa kuussa.  Jos vertaa osinkoihin, niin sellaista kolmanneksen luokkaa.

Tulevalle vuodelle en aseta kummoisempia tavoitteita. Leikin tämän suunnan kanssa jos on aikaa ja intoa. Minulla on myös tätä suositumpi ja laajempi sivusto, jossa niin ikään testailen mainoksia.

o o o

* Merkityt linkit ovat affiliate-linkkejä, joiden klikkaamisesta tämän blogin ylläpitäjälle voidaan maksaa. 

15.2.2018

Vielä viime viikon raportointia: pankkia ja hoivatilaa

Viime viikolla kurssit sahailivat. Vähän viiveellä raportoin, mutta tästä tulee.

Handelsbankenia ostin vielä yhden erän, 15 osaketta kruunuhintaan 108,45. Ihan vaan koska kurssi laski taas sen 2 % jonka seurauksena ostorajani tuli vastaan. Kokonaishandelsbankenomistukseni kasvaa pikku hiljaa, kokonaispottini on nyt 124 osaketta.

Toinen ostorajat saavuttanut yritys oli Omega Healtcare Investors. 14 osaketta dollarihintaan 25,36. Omegasta olen blogannut ties mistä vinkkelistä, joten nyt vain totean, että jos firma pitää osinkonsa edes nykyisellä tasolla, niin tämä ostos tuottaa päälle 10 % osinkoa verrattuna ostohintaan.

Kokonaisomistukseni Omegaa on nyt 70 osaketta.

Tässä kohden ei oikeastaan ole muuta lisättävää. Katselin tilejä läpi ja siirsin viime viikolla sijoitustileille jonkin 1300 euroa. Vielä en ole mennyt kaivelemaan euroja säästötileiltä, mutta ehkä tonnia enempää ei ole valmiina osakkeiden ja rahastojen osteluun sijoituspuolella.

13.2.2018

Loppuviikosta Citycon sukelsi, ja lapioin (teelusikalla) lisää

Pörssissä on ollut viime viikkoina heiluntaa. Yhdysvalloissa on menty ylös ja alas. Sen seurauksena muualla on menty ylös ja alas. Loppuviikosta Citycon meni tulosjulkistuksensa seurauksena alas.

Citycon nimittäin sukelsi parhaimmillaan miltei 10 %. Se merkitsi että kävin (automaattisten ostorajojeni seurauksena) torstaina ostoksilla kolmasti: 80 osaketta hintaan 1,99, 85 osaketta hintaan 1,90 ja 87 osaketta hintaan 1,94. Perjantaina tahti jatkui 89 osakkeen verran, hintaan 1,90. Yhteensä siis ostin  342 osaketta, eli yhteenlaskettuna kuitenkin vain noin 700 eurolla.

Kun kurssit niiasivat, kävin torstaina aamusta ihan lueskelemassa, että miksi. Sinällään notkahdus oli perusteltua, operatiivinen liikevoitto ja nettovuokratulot jäivät odotuksista.

Mutta ei tuossa nyt ollut mielestäni mitään dramaattista. Osa menoista on yrityskauppajärjestelyihin liittyviä, ja yleisesti mielestäni taktiikka hakea Norjasta ja Ruotsista samankokoista jalansijaa kuin Suomesta (ja hankkiutua Suomessa eroon pienemmistä ja syrjäisemmistä kauppakeskuksista) on mielestäni ihan järkevää. Potentiaalia on.

Osingoista ei päätetty mitään, mutta ehdotettiin yhtiökokoukselle että hallitus saisi luvan (päättää ja) maksaa osinkoja ja pääomanpalautuksia maksimissaan hitusen enemmän kuin viime vuonna. Oletan, että osinko pysyy ennallaan.

Tulkitsin siis, että yrityskohtaisiin huonoihin lukuihin yhdistyy yleinen levottomuus. Ja että kannattaa käydä ostoksilla. Ja ostoksilla kävin.

Omistan Cityconia nyt 685 osaketta. Jos osinkoa tulee viime vuoden malliin, sitä tulisi minulle ennen veroja tuollaiset 90 euroa.

10.2.2018

Ostaako (osakkeita) vai eikö ostaa (osakkeita), kas siinäpä (sijoitus) pulma

Minulla on ongelma. Sitä voi kutsua myös ensimmäisen maailman ongelmaksi. En tiedä kannattaisi ylimääräisellä rahalla sijoittaa osakkeisiin ja rahastoihin, vaiko hautoa euroja tileillä.

Ensin pari askelta taaksepäin. Kurssien liikkeitä ei voi ennustaa. Pörssiromahduksia tulee, mutten tiedä milloin. Kurssinousuja tulee, mutten tiedä milloin. Viime perjantaina Yhdysvalloissa kurssit sukelsivat - tammikuun 10. päivän tasolle. kaikki on suhteellista. Tuo alamäki jatkui aaltoillen tällä viikolla.

Katseeni kääntyi yhdysvaltalaisiin osakkeisiin, kahdesta syystä:
  • dollarin kurssi on heikko
  • jos kurssit laskevat, niin sitten hinnatkin maltillistuvat
Syvällä sisimmässäni ymmärrän, että varsin mainio taktiikka on sijoittaa tasaiseen tahtiin ja olla pohtimatta suhdanteita. Jos tuleva vuosi tuo osinkoineen 20 % kurssinousun, ja sitä seuraa samankokoinen kurssien pudotus, niin olen kuitenkin omillani.

Mutta silti. Osakkeiden arvostus on ollut korkealla. Nousu on jatkunut aika pitkään. Tosin ei tässä nyt ihan seitsemän vuoden nousua ole takana, kuten tästä kuvasta näkyy.


Tuossa loppuvuonna 2015 alkoi pienimuotoinen laskukausi, ja kesti vuoden ennenkuin kurssit sen ylittivät. Ei ei nyt ihan yhtäjaksoista nousua ole takana, vaikka romahduksesta ei voikaa puhua. Ja tämä viikon kurssilasku on ollut lähinnä paluu jonnekin viime vuoden loppupuolelle, Kaikki on suhteellista.

Silti, S&P-indeksin osakkeiden P/E-arvo on noussut 25 tuntumaan. Se on suurin luku sitten vuoden 2009.

On siis ihan realistista ajatella, että etenkin Yhdysvalloissa osakkeet ovat tällä hetkellä tuntuvan hintaisia. Mutta mitä minun tulisi tästä päätellä?

Seuraa kuva, jota huomaan ajoittain miettiväni.


Tässä on S&P-indeksi aina 1920-luvun lopulta alkaen. Tasaista nousua, pari notkahdusta noin kymmenen vuoden välein 1999 ja 2009, ja taas nousua. Hätäisempi voisi luulla, että kohta on notkahduksen paikka. Toisaalta nuo notkahdukset on ajallisestikin aika nopeasti "syöty kiinni".

Urheilutermein lienee järkevää vain "stay in the game". Roikkuu mukana, silloinkin kun menee heikommin. Koska se voitto tulee vaan jos kestää sen, ettei aina voita.

Huomaan pohtivani seuraavia:
  • Puskureita pitää kasvattaa. Auton osto vei säästöjä. Jos on 60 000 euroa sijoituksissa, niin olisi hyvä olla jokin 5-10 000 euroa tilillä odottamassa sopivia ostohetkiä.
  • Nykymallissa (muutaman tonnin puskurit) riskinä on, että jos tulisi mainioita ostonpaikkoja, minulla ei olisi millä ostaa. Nyt jos ostelin - automaattisia osto-ohjelmiani kun seurasin - tonnilla, parilla. 
  • Minulla on tapana löytää sopivaa ostettavaa aina kun tilillä on euroja. Aika jännää, että juuri noin sattuu käymään. Eli pitäisi oppia, että ei sitä nyt pakko ole ostaa jos on rahaa tilillä.
  • Ostan tällä hetkellä olisikos ollu 250 eurolla indeksejä kuukaudessa. Voisi olla syytä tiputtaa tuo vaikka puoleen, niin kertyisi säästöjä.
  • Jos suorat osakeostot houkuttavat, kannattaisi löytää kohtuullisesti hinnoiteltuja yrityksiä. Myös niitä voi löytää, en vain ole hyvä etsimään.
Lisäksi viimeinen pulmapähkinäni. Euro on tällä hetkellä hyvin vahva suhteessa dollariin. Se tarjoaa - periaatteessa - hyviä tilaisuuksia ostaa dollariosakkeita. Vaan kääntöpuolena juuri Yhdysvalloissa pörssikurssit ovat korkealla, joka syö osaltaan edellämainittua etua. Mutta jos euro lähtee heikkenemään 10 % suhteessa dollariin, ja osakekurssit laskevat amerikoissa 10 %, niin tilanne olisi käytännössä sama kuin nyt.

8.2.2018

Kun kurssit niiaavat: sstoksilla kahdesti pankkimaailmassa

Viime viikon lopusta ja tämän viikon alusta Yhdysvalloissa kurssit tippuivat. Sen seurauksena kurssit kääntyivät molliin myös Euroopassa. Tuo tarkoitti sitä, että palasin ostolaidalle. Tällä kertaa kahdesti pankkien suuntaan.

Handelsbankenia ostin 16 kappaletta hintaa 110,65 kruunua osakkeelta. Euroina tuo on hitusen päälle 150 euroa, eli ei nyt mitenkään iso ostos. Kokonaisomistukseni 109 osaketta, arvoltaan noin 1200 euroa.

Tämä oli puhtaasti osto-ohjelmani mukainen ostos. Olen ostanut Handelsbankenia putoavaan kurssiin, ja nyt tuli seuraava pykälä kohdalle.

Toinen ostokseni on niin ikään pohjoismainen pankki. Nordeaa ostin niin ikään 16 kappaletta hintaan 9,4 euroa osakkeelta. Nordean kurssi on ollut viime aikoina alamaissa, kun tuottavuus ei ole ollut viime vuosien vedossa. Kun tähän päälle lisää voisiko sanoa firmasta riippumattoman markkinaheilunnan, mielestäni on syytä alkaa ostamaan lisää.

Nordean kokonaispottini on 191 osaketta, arvoltaan 1800 euron korvilla.

o o o

Kummallakin ostoksellani on yhteinen haaste: rahoitusmaaima on muutoksessa. Työntyvätkö Facebook ja Google mukaan rahoitusalalle? Miten paljon rajapintojen avaaminen antaa tilaa pienille uusille yrittäjille?

Mutta toisaalta: Hyvinhoidettuja yrityksiä. Vahva tase ja kassavirtaa on. Myös nykyisin isot pelurit voivat olla tulevaisuudessa isoja pelureita. Handelsbankenin osinkoprosentti on 5 % luokkaa, ja Nordean 7 %.

6.2.2018

Taas hoivatilaostoksilla: Omega Heatcare Investors

Viime viikon perjantai vei minut ostoksille. Tai oikeammin aiemmin säädetty automaattinen ostokriteeri laukesi, kun Omega Healtcare Investorsin kurssi kävi hetkellisesti alle 26 dollarissa. Tästä aiempiin kirjoituksiini yrityksestä.

Ostin 14 osaketta kappaletta hintaan 25,88 dollaria kappaleelta. Kurssi käväisi ihan hetkellisesti alle 26 dollarissa, ja se riitti ostotoimeksiantoni "laukeamiseen." Nyt kun eilen kurssit olivat taas mollisuuntaisia, tämä ostos voi saada pian jatkoa.

Omegasta olen kirjoittanut väsyksiin asti, viimeksi sen korkeasta mutta kenties uhatusta osingosta. Tämän ostoni osinkotuotto on jo päälle 10 %. Jos se pystyy pysymään edes nykytilassa, olen kovin tyytyväinen.


Tässä on kuva siitä, missä Omega omistaa tiloja. Tummalla on yli 20 toimitilaa, harmaalla 10-20 ja vaalealla alle 10. Valkoinen on sitten, että ei tiloja.

Tämä kuva nyt lähinnä kertoo siitä, että tiloja on eri puolillla Yhdysvaltoja, ja eritoten siellä, missä on asukkaita enemmän. Alueellista hajautusta riittää. Jos vertaisi Suomeen, niin tilanne olisi sama kuin toimisi yhdessä osavaltiossa.

Omega-REITillä on käsittääkseni kolme riskiä:

  • "yleinen REIT-riski": korot nousevat ja lainakulut (lainaa on paljon) kasvavat. Tosin korkojen nousu liittyy talouden vetovoimaan, joka parantaa myös tulosta. 
  • Toinen riski on Trump, Obamacare ja yleensä julkisen vallan tuki ja satsaus. Jos mattoa vedetään alta tai pelisäännöt muuttuvat, se voi olla ongelma.
  • Vuokralaisriski. Omega ei operoi tiloissaan, vaan vuokraa niitä. Pari vuokralaista on ollut ongelmissa. Vuokranmaksun viivästyminen ei ole vielä vuokran menetys, mutta huono asia silti. Ja vaikka tilat ovat hajautetusti, muutama iso operoija vuokraa melkoista määrää Omegan tiloja.
Mutta näillä eteenpäin. Viritän taas uuden ostotoimeksiannon jonnekin 25 dollarin tienoille. Katsotaan sukeltaako kurssi lisää.

3.2.2018

Tämänhetkinen ETF:fien ja rahastojen osto-ohjelmani

Olen kirjoittanut viime kuukaudet niin ahkerasti osakkeiden ostoista ja ties mistä treffeilu-sijoituskeskusteluista, että on unohtunut "palata juurille". Ostan edelleen säännölisesti kuukausittain muutamia rahastoja ja ETF-rahastoja. Nyt esittelen, että mitä.

Nordeassa ovat suorat osakeomistukseni, sekä joitain ETF-osuuksia joita olen ostanut tapauskohtaisesti. Mutta pääosin rahastojeni "kotipesä" on Nordnet*. Tähän on kaksi syytä:
  1. Nordnetin omat, kuluttomat pohjoismaiset indeksirahastot. Nuo nyt ovat vain varsin mainioita vaihtoehtoja jos haluaa indeksimäisesti pohjoismaihin sijoittaa. Minä haluan, ainakin vähän.
  2. Mahdollisuus ostaa (valittuja) ETF-rahastoja kerran kuussa ilman välityspalkkiota. Indeksisijoittamisen luonteeseen kuuluu ostaa säännöllisesti. ETF:fien tapauksessa se on monasti hankalaa, ainakin jos summat ovat pieniä ja välityspalkkiot sitä kautta turhan suuria.
Tällä hetkellä kuukausiosto-ohjelmani pitää sisällään seuraavia:

Nordnet Superfonden Sverigeä ostan 50 eurolla kuukaudessa. Tällä saan osuuden 70 suurimmasta Tukholman pörssissä olevasta yhtiöstä. Suurimpana muuten Nordea. Ruotsissa nyt menee aina paremmin kuin Suomessa, joten miksei menisi myös jatkossa?

Nordnet Superfondet Norgea ostan niin ikään 50 eurolla kuussa. Tällä haaviin tarttuu osuus 25 suurinta norjalaista yritystä. Aika paljon öljyä, jonkun verran myös muuta.

Noin 75 euroa menee sitten seuraavaan: db x-trackers MSCI EFM Africa TOP 50. Eli isoihin afrikkalaisiin tai Afrikassa toimiviin yrityksiin. Uskon, että Afrikassa on potentiaalia. Tätä ETF:fää olen muuten ostanut jo pitkään, vaihtelevilla määrillä, ja kokonaisomistukseni on noin 3000 euroa. Tästä muuten Afrikka ja sijoittaminen -pohdintoihini.

Neljäs säännöllinen ostos on db x-trackers FTSE 100 UCITS ETF. Noin 75 euroa sijoitan sataan suurimpaa brittiyritykseen. Otin ETF:fän ostolistalle Brexitin seurauksena. Oli ihmeellistä aaltoilua yhdistettynä paniikkiin, ajattelin, että tulevat pian jälkiinsä ja tässä pääsee hyötymään epävakaasta tilasta.

Noh, ei se brexit-linja näemmä muuksi muutu, mutta on brittimarkkinoilla silti ihan kiva roikkua mukana. Edes tämmöisellä pikkuosiolla.

o o o

Kuten taisin viime blogissa mainita, olen alkanut pohtimaan, että kannattaisiko vääntää ostohanaa nykyistä pienemmälle, ja kerryttää varallisuutta. Puskurini eivät ole kovinkaan suuria, ja osakkeiden arvostustaso on tuntuva. Tai sitten vain välttelen suoria osakeostoja, ja annan näiden säännöllisten kuukausiostojen pyöriä ennallaa.

Katsotaan. Kerron kun tiedän.

o o o

* Merkityt linkit ovat affiliate-linkkejä, joiden klikkaamisesta tämän blogin ylläpitäjälle voidaan maksaa. 

31.1.2018

Hip hip huraa: pääsin jonkin suosituimmat sijoitusblogit -listan hännille! Ja pohdintaa omasta bloggailusta.

Pääsin jonkun talousblogilistan kahdenkymmenen parhaan talousaiheisen blogin listalle. Tarkemmin sanottuna sijalle 18. Jipii ja jahuu.

Tosin hitusen tässä pohdituttaa taustataho. Tuollainen vertailu on helppo tehdä, ja sitten monet bloggarit linkittyvät kyseisen talouspalveluita myyvän yrityksen sivuille. Sen kunniaksi teen sen myös itse, tässä on linkki kyseiseen listaukseen. (Edit: otin kostoksi linkin pois tuosta, etteivät saa Google-pointseja. Kun tuolla sivulla ei linkitetään ao. blogeihin.)

Blogit on valittu seuraavin kriteerein. Blogi

  • käsittelee sijoittamista, säästämistä, taloustiedettä tai muita talouteen liittyviä aiheita.
  • kävijämäärä.
  • tehdyt viittaukset muilla verkkosivuilla sekä sosiaalisessa mediassa.
  • aktiivisuus sisältäen kirjoituksien määrän sekä kommenttien määrän.
  • "Jätimme huomioimatta blogit, jotka eivät ole aktiivisia, alle 6 kuukautta vanhat blogit, pääasiallisesti tuotteiden tai palveluiden mainostamiseen keskittyvät blogit sekä yritysten ylläpitämät blogit."
Eli ihan ymmärrettävä lista.

Huomaan bloggaavani nykyään aika usein, kerran tai kaksi viikossa. Se on jotenkin helpompaa ja luontevampaa kuin jokunen vuosi sitten. 

Osin varmaan siksi, että olen nopea kirjoittamaan ja ylipäätänsä tottunut tuottamaan verkossa julkaistavaa sisältöä. Toisekseen, koska huomaan pohtivani aika usein talouteen ja sijoittamiseen liittyviä asioita. Kun sitten istahtaa koneelle, bloggauksen kirjoittaminen ei kovinkaan kauaa kestä.

Sen olen oivaltanut, että blogini voi olla ajoittain aika tylsä. Yhdessä vaiheessa kirjoitin vain siitä kuinka olin ostanut taas Omegaa (koska olin ostanut taas Omegaa), joskus pukkasi koko ajan tekstiä siitä voiko treffeillä puhua sijoittamisesta. Koska kävin treffeillä ja puhuin sijoittamisesta.

Vaihtelu tai monipuolisuus ei siis ole vahvinta osa-aluettani. Mutta ei tuo haittaa. Itsekseni täällä kirjoitan siitä, mitä mielessä pyörii. Monernein populismitermein: on sitten lukijan vastuulla mitä päättää lukea.

o o o

Kuukausisäästä rahastoihin ja ETF:iin* Kuukausisäästäminen on helppo tapa aloittaa säästäminen.
(Nordnetin mainos)

* Merkityt linkit ovat affiliate-linkkejä, joiden klikkaamisesta tämän blogin ylläpitäjälle voidaan maksaa.