UA-52254593-1

26.11.2016

Vertailussa Pohjois-Amerikkaan sijoittavat indeksirahastot

Vuosien varrella olen tehnyt koosteita niistä indeksirahastoista joita suomalaisten välittäjien kautta voi hankkia, viimeisin on huhtikuulta. Nyt sitten ihan oikeasti unissani mietin, että on aika hankala möhkäle ja jos ottaisi tietyn maanosan ja tekisi taulukon, niin olisi paljon selkeämpää. Ja voila, nyt vertailussa Pohjois-Amerikkaan sijoittavat indeksirahastot.

Ensin askel taaksepäin. Indeksirahastot ovat rahastoja joissa ei käytetä harkintaa, omistetaan vaan. Indeksirahasto voi pitää sisällään esimerkiksi 500 suurinta yhdysvaltalaista yritystä. Valintoja ei tehdä, vaan rahasto seuraa jotain indeksiä. Indeksirahaston juju ovat että ne ovat matalakuluisia, kun ei makseta harkinnasta.

Jos niitä ostaa vaikkapa samalla summalla kerran kuussa vuosien ajan, tulee saavuttaneeksi markkinoiden keskituoton miinus hallinnointikulut.

Sitten selvitykseen

Listasin kaikki löytämäni Pohjois-Amerikkaan sijoittavat indeksirahastot joita voi ostaa suomalaisten välittäjien kautta. Jos jotain puuttuu, vinkatkaa. Danske investin jätin pois kun minimisijoitus oli 250 000 euroa (laskelmissani lähdin 1000 euron vuosisijoituksesta). Aiemmin listoilla ollut Elite varainhoito jäi pois joko koska ei ole enää tarjontaa indeksipuolella, tai olisi pitänyt kirjautua asiakkaaksi niistä kuullakseen.


Yllä ovat kaikki löytämäni.
  • Kulut viittaavat siihen, minkä verran hallinnointi maksaa. Tuo summa otetaan vuosittain rahastosijoituksesta, on tuottoa tai ei.
  • Minimi on minimimerkintä. Esimerkkisummillani se ei vaikuta, mutta jos haluaa sijoittaa vaikka satasen kuussa, tällä on jo merkitystä.
  • Merkintäpalkkio on osa joka "napataan" summasta päältä sijoitushetkellä.
  • Lunastuspalkkio on edellisen serkku, joka napataan summasta pois ulosottohetkellä.
  • Toinen kulut on laskelma kokonaiskuluista: Jos sijoittaisi 1000 euroa vuodessa, kurssit pysyisivät ennallaan 10 vuotta jonka jälkeen rahat ottaisi ulos, niin mitä olisi maksanut hallinnoinnista tuona aikana.
  • Muuta on mukana vain, jotta pääsen toteamaan, että Seligsonin lunastuspalkkio on isompi jos ottaa rahoja ulos puolen vuoden sisällä sijoitushetkestä.
Mitä tästä tulkita
  • Käytännössä kulut ovat hyvin lähillä toisiaan, niin kuin kuuluukin tietty olla. Listan top neljä on vain muutaman kympin sisällä.
  • Ainoastaan OP erottuu hieman isommilla kuluillaan. Tosin lunastuspalkkiosta jotenkin katetaan myös rahaston kuluja (muotoilu oli sellainen etten sitä ymmärtänyt), eli voi olla, ettei ole ihan noin paljoa. 
  • Kannattaa huomioida, että useimmiten rahastot kuitenkin jotain tuottavat. Silloin kulut ovat isompia, mutta se tuskin harmittaa, sillä silloin myös tuotot ovat isompia.
Jos kyseisiin rahastoihin haluaa sijoittaa, se onnistuu vain kyseisen pankin tai sijoitusyhtiön kautta. Ainut poikkeus on Handelsbankenin indeksirahastot, jota voi ostaa myös Nordnetin* kautta. Nordnetillä on muuten ihan nollakuluisia pohjoismaisia indeksirahastoja, mutta se on tarinan sivujuonne. Tulevat voittamaan perässä seuraavan eurooppalaisen vertailun.


Itse en näe että kärkipäällä on taloudellisessa mielessä eroa keskenään, siis niin paljoa että kulujen perässä kannattaisi vaihtaa välittäjää. Sen sijaan indeksisijoittamisen ja aktiivisen sijoittamisen eroihin kannattaa kyllä perehtyä.

Tuossa ohimennen laskin myös samalla kaavalla Nordean Pohjois-Amerikan kulut (joka on siis aktiivisesti hallinnoitu rahasto, ei indeksiselainen. Siellä kuluja tuli 624 euroa, eli kolminkertainen määrä tämän vertailun voittaneeseen verrattuna. Osakevalintojen tulee osua nappiin jotta saa edes tuon eron kurottua umpeen. Käytännössä olisi siis kymmenessä vuodessa hävinnyt yli 4 % kokonaissummasta kuluihin. 


* Merkityt linkit ovat affiliate-linkkejä, joiden klikkaamisesta tämän blogin ylläpitäjälle voidaan maksaa. En kyllä vielä tiedä mitä kaikkea klikkauksen jälkeen pitää tehdä että raha vaihtaisi omistajaa.

22.11.2016

Case Orava ja liian suuren osingon kirous

Sijoitusurani alussa ostin ainoan suomalaisen REITin eli Oravan osakkeita. Pariinkin otteeseen, kun kurssi heti niiaisi vähän. Orava maksoi ihan tuntuvaa osinkoa josta nautin noin vuoden verran.

Huomasin kuitenkin olevani epäileväinen. Osasyy oli että se, että kaikki minua fiksummat kritisoivat Oravaa keskustelufoorumeissa ja blogeissa. Mutta pääsyy oli, että aloin oppia katsomaan hieman tarkemmin yritysten lukuja ja suuntia.

Oravan rakenteellinen ongelma oli (ja on), että se maksoi omistajilleen enemmän kuin tienasi. Jopa Helsingin Sanomat kirjoitti viime viikolla asiasta. Kenties samoilla perusteilla myös kollegabloggari Rahalla vapaaksi sivusi asiaa eilen.

Vaikka paperilla arvo nousi, se perustui asuntojen arvioituun arvonnousuun. Eli että omistamamme asunnon saisi myytyä tänä vuonna kalliimmalla kuin viime vuonna. Tuo voi pitää paikkansa, mutta vain jos asunnon saa myytyä ja kalliimmalla siihen hintaan mitä sen kirjanpitoarvoksi on laitettu. Kirjanpitoarvo ei ole euroja tilillä.

Tämä johtaa siihen, että ostaakseen uusia asuntoja tarvitsee joko kerätä rahaa osakeannilla (ja laimentaa omistajien omistuksen arvoa), tai lainata. Viivan alle kun ei jää ylimääräistä. Hesarin mukaan lainaaminen tökkii, joten Orava ei enää osta asuntoja entiseen malliin.

Toinen ongelma, joka on kylläkin vähän kaikkien kiinteistöalan yritysten ongelma, ovat kulut. Jos leikitään että tuotto on vaikkapa 5-7 %, niin sillä on todella suuri merkitys kuluuko hallinnointiin 1 vai 3 % tuotosta. Etenkin jos tulee vuosia jossa mennään miinukselle, niin hallinnointipalkkiot “syövät kuormasta” oikein urakalla. Kulut kun maksetaan aina.

Kiinteistöpuolella kyllä ymmärtää mistä kuluja tulee: tarvitsee maalata asuntoja, etsiä vuokralaisia ja miettiä mistä ostetaan lisää. Ihan tyhjästä ei makseta, mutta voidaan kyllä maksaa liikaa.

Lisäksi omistajan vinkkelistä ongelmallista on, jos kannustimet on väärin rakennettu. Taannoin VR myi Pasilan aseman, ja johdolle napsahti (tai meinasi napsahtaa, en muista menikö noin) bonuksia kun tuli lisää tuloja. Ikään kun toiminta olisi muuksi muuttunut yhdellä kiinteistön myynnillä joka sattuu olemaan hyvällä paikalla.

Sama pätee kiinteistöpuoleen, jos asuntojen arvo arvioidaan ylöspäin, hallintopalkkiot kasvavat. Eli kannustin voi olla nurinkurinen.

Mitä itse tästä päättelen:

  • On hyvä jos kiinteistöpuolella kiinteistöjen arvo arvioidaan maltillisesti, mieluummin ala- kuin yläkanttiin.
  • Kannustimien suhteen kannattaa olla varovainen, riskinä on, että johdon ja omistajien edut ovat erisuuntaiset. 
  • Osinkoa olisi hyvä maksaa toteutuneista tuloista, ei mahdollisista tulevista sellaisista. Normaalisti voi tarkastella ns. payout-ratiota (montako prosenttia tuloksesta maksetaan osinkoina), mutta kiinteistöalalla se ei sellaisenaan toimi. 
  • Välttelen osakkeiden hankkimista vain korkean osingon toivossa (vaikka se onkin hyvä asia), yritän laittaa painoa myös sekä luvuille siinä takana että osingon perustalle. Parempi pienempi ja vakaasti kasvava osinko joka perustuu myyntiin, kuin väliaikaisesti suuri.
  • On hyvä, jos on yritys jonka johto miettii osakkeenomistajien etua. Hieman yllättäen tämä ei ole aina automaattinen asia, toisin kuin joskus oletin.

Tässä Oravan osakekurssi viime vuosilta. Noin kolmen vuoden aikana kurssi on ensin kasvanut 50 % ja sitten tippunut puoleen.

Loppuun paluu alkuun. Orava vaikuttaa olevan itse kaivamassaan kuopassa, tai vähintään sen reunalla. Osinko on ollut suuri, ja se on ollut suuri koska kirjanpitoarvoissa on oltu optimistisia, ja tämä taas on johtanut korkeampiin hallintopalkkioihin. Ei on maksettu “liikaa” niin omistajille kuin luultavasti hallinnoinnista siinä ohessa, ja rahat ovat vain teoreettisia. Olisihan se tyhmää saada rahaa asuntojen ostoon myymällä asuntoja.

Toisenlaisella linjalla tarina olisi voinut olla toinen. Maltillisemmat asunnonarvonnousut, pienemmät osingot omistajille, matalampi osakekurssi ja näistä johtaen myös pienemmät menot. Ehkä Orava on jo tällä tiellä, osakkeen kurssi on tippunut tasaiseen tahtiin.

Se pitää vielä sanomani, että ei tämä nyt ole ollut Oravan osakkeenomistajille pelkkää kriisiä. Vajaan 10 % osinko on tuottanut kolmessa vuodessa likimain 30 % tuoton (miinus verot). Se kompensoi osan kurssin putoamisesta.

19.11.2016

Taas täydennysostoja, alkaa jo ostoskelu väsyttämään

Viime viikon loppupuoli toi taas elämääni sarjan pieniä yksittäisiä ostoja, pääosin REITtejä putoaviin kursseihin.
  • Citycon: 77 kappaletta, hintaan 2,07.
  • Omega Heatcare Investoris: 8 kappaletta, hintaan 28,44.
  • W.P. Carey: 4 kappaletta, hintaan 56,04.
  • BTB Real Estate 54 kappaletta hintaan 4,37 ja 56 kappaletta hintaan 4,28 (CAD).
Viimeinen kuukausi on tuonut salkkuuni runsaasti kiinteistösektoria, niiden kurssit kun ovat tuntuvasti tippuneet. Ihan hyvä juttu. Koko sarja on aikalailla miinuksella, mutta pienikin kurssinoussu on heittänyt muun muassa W.P. Careyn ja Weyerhauserin plus miinus nollan tuntumaan.

Eipä tässä tämän kummempaa. Luulisin, että REITtien alamäki alkaa olla nähty, sillä nykykursseissa on jo mukana niin koronnoston kuin trumpinpelkoja. Ja kuluneella viikolla kurssit lähtivät jo ylöspäin. Mutta mistäs sitä tietää.

13.11.2016

Friends & Brgrsin osakeanti - miltä vaikuttaa?

Törmäsin Facebookissa mainokseen Friends & Brgrsin osakeannista. Koska olen viime viikot raportoinut parin sadan kertaostoksista kerta toisensa jälkeen, pitää venyttää sijoitussielua uusiin suuntiin. Lisäksi on ihan kiva kaivella hieman tietoja lukujen takaa. Tämä on aika lailla “reaalitahtinen” kuvaus siitä, miltä materiaali vaikuttaa.

Alkuun sisäänheittoteksti sellaisenaan:

“Ryhdy Friends & Brgrsin osakkeenomistajaksi! Emme olisi koskaan päässeet näin pitkälle ilman teitä, upeat asiakkaamme. Siksi haluamme tarjota teille mahdollisuuden hypätä kyytiin, kun lähdemme laajentumaan Eurooppaan. Osallistu joukkorahoituskampanjaan ja ryhdy Friends & Brgrsin osakkeenomistajaksi!”

Aika selkeä aloitus. Kohderyhmänä asiakkaat, toisaalta Facebookin kautta tavoitellaan joitain ryhmiä joiden määrittelystä en tiedä. Minua eivät voi tavoittaa Facebookissa asiakkuuden kautta.

Invesdorin sivulla materiaali on englanniksi. Alkuun on ihan kattava kuvaus toiminnasta ja konseptista, ihan innostavassa muodossa. Tarinan juju on, että tavoitteena on avata 2-3 ravintolaa isoissa eurooppalaisissa kaupungeissa, ainakin kolmen vuoden ajan. Ei siis 6-9 uutta ravintolaa. Tätä varten keräävät rahaa.

Laajentumisstrategiaa olisi voinut avata laajemminkin, sillä sehän on tämän tarinan pihvi. Esimerkiksi mistä kaupungeista ollaan kiinnostuneita, onko tavoitteena pohjoisen Euroopan kaupunkiseudut, vai ihan minne tahansa? Liikepaikkoja kun löytynee ihan joka puolelta, kaupungista kuin kaupungista.

Keskeisimmät luvut kyllä löytyvät. Osakeannilla tavoitellaan 612 500 euron pääomaa, katon ollessa 980 000 euroa. Tällä saa 6,49 - 10 % osakekannasta. Tästä voi päätellä, että kokonaisarvoksi yritykselle lasketaan nykytoiminnalla 8,8 miljoonalla. Tämä siis päätellen, että 980 000 euron sijoitus toisi 10 % osuuden osakkeista.

Jos kirjautuisi listoille, saisi tarkempaa tietoa. Se olisi tässä vaiheessa tarpeen. Mikä on liikevaihto? Tuottaako voittoa, paljonko ja millä prosentilla? Mikä on vaihtelu eri ravintoloiden väillä jne. Tässä tavoitellaan nykyisen viiden ravintolan rinnalle vähintään tuplamäärää ravintoloita. Tieto liiketoimintamallin toimivuudesta on relevantti asia, myös arvioiden tulevien ravintoloiden mahdollisia tuottoja.

Päätin kuitenkin olla tilaamatta lisää tietoa. Kun en ole asiasta tosissani kiinnostunut, niin ei pidä häiritä laajentumishaluisia suomalaisia yrityksiä kyselemällä turhaa tietoa.

Edellinen ei estä minua laittamasta ylös muutamia huomioita, pohjaten julkisuudessa oleviin tietoihin:

  • Ennen sijoituspäätöstä pitäisi tietää tarkemmin liikevaihdosto, voitosta jne.
  • Konsepti kuulostaa kyllä ihan hyvältä ja kuulunen itsekin kohderyhmään, mutta ei tämä nyt ihan ainutlaatuinen suunta ole (ravintola, joka myy hampurilaisia).
  • Nykyinen omistusten arvo tuntuu aika kovalta: viisi ravintolaa, yrityksen arvo 8,8 miljoonaa. Noin vahvasti arvostettu yritys vaatisi melko kovaa tuottoprosenttia, tai sitten liiketilojen omistamista tai melkoisia summia sisällä yrityksen taseessa. Jälkimmäinen on epätodennäköistä ravintola-alalla, jossa tulot ja menot ovat aika lailla jokapäiväisiä. Tili jossa olisi miljoonia tuntuisi järeältä, ja silloin ei olisi osakeannillekaan tarvetta.  
  • Käytännössä tuo tarkoittanee sitä, että konseptille on laskettu ihan tuntuva hinta. Ihan ymmärrettävää, mutta riskinä on, että perustajat näkevät luomuksensa turhankin arvokkaana. Tunnearvoa, tietty.

Itse en ole Friends & Brgrsiin sijoittamassa. Jos hampurilaissuunta alkaa houkuttamaan, niin veikkaan että McDonalds ja kumppanit vetoaisivat minuun vakiintuneella liiketoiminnallaan.

9.11.2016

Trumpgate ja sijoitukseni: ei tullut paljoa ostoja

Viikonvaihteessa naputtelin ostotoimeksiantoja sen varalle, jos Trump voittaa Yhdysvaltojen presidentinvaalit ja kurssit romahtavat. En pitänyt tuota yhtään todennäköisenä.

Aamulla sitten kakistelin keuhkojani kun vilkuilin uutisia. Matkalla töihin lisäsin vielä muutamia ostotoimeksiantoja: Koneen ja Konecranesin kaltaisiin omistuksiini pieniä lisäyksiä, jos kurssit sattuisivat tippumaan päälle kymmentä prosenttia. Lisäksi - Star Wars mielessäni - muutamia optimistisia täkyjä sen varalta, jos Disneyn kurssi sukeltaisi.

Noh, Trump voitti, mutta kurssit eivät romahtaneet. Tässä tämän päivän ostokseni.
  • Nokia, 40 osaketta hintaan 3,81 euroa. Kyllä, ihan oikeasti juuri Suomessa tapahtuu kun amerikassa äänestetään. Tosin tässä nyt on taustalla muutakin.
  • Handelsbanken. 16 osaketta hintaan 118,1 Ruotsin kruunua. Kyllä, juuri vakaavarainen ruotsalainen pankki on se jonka kurssin tulee laskea kun amerikassa äänestetään.
  • Neste, 5 osaketta hintaan 36,4 ja 5 osaketta hintaan 36,23 euroa. Tämä on illan improvisointia, katselin kotona kursseja ja totesin että Nesteen kurssi on yli 7 % miinuksella. Ja koska Neste on minua houkuttanut, ajattelin tarttua pienimuotoisesti tilaisuuteen.
Vaikuttaa siltä, että tämän kummoisempaa alennusmyyntiä ei ainakaan vielä ole tulossa. Tosin nähtäväksi jää mitä Trump oikeasti ryhtyy tekemään. Oma arveluni on, että aika kovan oikeistolaista tavaraa on tulossa. Se, onko tuo sijoittajien kannalta hyvä vai huono juttu, on toinen asia.