UA-52254593-1

14.7.2018

Perheen talous: Vuosi pörssisähköä, kannattiko ja miten tästä eteenpäin?

Talousaiheissa pysyn, mutta hieman eri suuntiin lähden. Olen käyttänyt nyt vuoden pörssisähköä, kävin läpi tilanteen ja uusin sähkösopimukseni. Tässä taustaa.

Vaihdoin viime kesänä pörssisähköön. Tilasin sen Vattenfallilta. Vattenfallin marginaali oli 0,29 senttiä kilowattitunnilta, sekä 3 euron kuukausimaksu (ensimmäinen puoli vuotta oli maksutonta).

Pörssisähkö tarkoittaa sitä, että sähköstä maksetaan sen hetken sähkömarkkinoiden hinta plus pieni siivu sähköyritykselle. Sähkö on halvempaa hiljaisina hetkinä (yöt, kello yhdeksän jälkeen illalla, kun on satanut paljon vettä jne.). Kääntöpuolena sähkö on kalliimpaa päivisin sekä alkuillasta perheiden käynnistellessä kotona laitteitaan.

Asun päälle 90 neliöisessä sähkölämmitteisessä rivitalossa. Sähköä kuluu noin 10 000 kilowattituntia vuodessa. Tuo on mukavan vähän, siihen on kolme syytä:
  • Taloyhtiössä on vakiona ilmastoinnissa lämmön talteenotto.
  • Minulla on ilmalämpöpumppu. Se hoitaa lämmittämisen miltei kokonaan, ainoastaan kovimpina pakkasaikoina perimmäisissä makuuhuoneissa tarvitsee pitää pattereita päällä.
  • Olemme maltillisia sähkönkuluttajia: nukutaan viileässä, yritän olla käyttämättä turhaan sähköä ja uudet kodinkoneet käyttävät vähän sähköä.
Kuvassa on sähkönkulutus vuonna 2017. Ulkoilman lämpötila vaikuttaa paljon sähkönkulutukseen. Kesällä on hiljaisempaa koska lämmitystä ei tarvitse, plus ollaan vielä mökillä ja reissuissa.

Miten pörssisähkö sopi minulle?


Yritin huomioida sopivat sähkönkulutushetket. Pyöritin pesukoneita viikonloppuisin päivällä tai yötä vasten jne. Tämä on kuitenkin hankalaa, lämmittää tarvitsee kun on kylmä ja nykykoneilla kestää aika pitkään ennen kuin on valmista.

Laskin kuukausitasolla sähkön keskihinnan sekä kilowattitunnit, ja kerroin ne keskenään. Tässä on kuva asiasta.


Maksoin keskimäärin 5,03 senttiä kilowattitunnilta. Tähän päälle 3 euron kuukausimaksut. Ihan ok, mutta löytyykö vaihtoehtoja?

Kilpailutuksen aika


Lähdin selvittämään mikä on minulle halvin vaihtoehto. Pidän tuntilaskutuksen ideasta, mutta minun on hankala siitä tosissani hyötyä. Niinpä päätin, että valitsen kiinteähintaisen sopimuksen jos sellaisen noin samalla hinnalla saa.

Olisin löytänyt pörssisähkölle hieman halvempaa marginaalia kuin tuo 0,29 senttiä kilowattitunnilta. Siinä ei kuitenkaan kovinkaan isoa eroa olisi syntynyt. Yksi vaihtoehto olisi ollut kilpailuttaa sähköä puolen vuoden välein ja nauttia sisäänheittotarjouksista, mutta se jää helposti tekemättä.

Muutamia huomioita sähkönvertailupalveluista.

Osassa vertailupalveluista ei saa kovinkaan selkeästi valittua sopimustyyppiä (esim. kiinteähintainen 12 kk). Sitten listan kärkeen nousee rivi pörssisähköä myyviä, kun ilmoittavat hinnaksi vain marginaalin. 

Kikkailu vaikuttaa lisääntyneen. Hintoja ilmoitetaan muutaman kuukauden alennushintojen mukaisesti, ja sitten "normaalin hinnoittelun mukaan". Toisin sanoen sähköyhtiöt näyttävät rakentavan hinnoittelua sen mukaisesti, että pääsee vertailutyökalujen kärkeen.

Osalla on mukana vain rajatusti firmoja, ja tarjoukset sen mukaisia.

Sopivasti kesken prosessin eräästä sähköfirmasta soitettiin ja tarjottiin ihan kohtuuhintaista sähköä. Kysyin voiko neuvotella vielä alemmaksi kun tämä ei riitä. Ei voinut. Mutta samainen firma nousi kärkipäähän vertailuissa, ja netin kautta löytyi puhelinsoittoa halvempi tarjouskampanja. Voittaja löytyi.

Mitä valitsin?


Listan kärkeen pääsi Lumme. Tarjouksessa 4,69 senttiä kilowattitunnilta ja 1,49 euroa kuukaudessa. Suoraan kahden vuoden sopimus. Plussaa vesivoimasta ja siitä, että toinen voimala on Jyväskylän Vaajakoskella (siinä on vieressä Pandan tehtaanmyymälä ja menen siitä ohi usein).

Laskin tämän tarjouksen ja toteutuneen suhteen. Vattenfallille maksaisin pörssisähköstä 507 euroa vuodessa, Lumpeelle kiinteähintaisesta 457 euroa. Eli viidenkympin säästö. Bonuksena ei tarvitse miettiä kulutushetkeä. Eroa olisi voinut kuroa umpeen pienemmillä marginaaleilla, mutta kun se marginaali on vain kymppejä vuodessa, niin ratkaisevaa eroa ei olisi tullut.

Tuo vajaa 500 ei tietenkään riitä. Sähkön siirrosta tulee maksettua miltei puolet lisää. Mutta se on asia johon ei voi omilla valinnoilla vaikuttaa, joten siitä ei tarvitse myöskään murehtia.

On tietty mahdollista, että sähkön hinta laskee ja pörssisähkössä pysyminen olisi kannattanut. Toisaalta hinta voi myös nousta. Tiedä noista.

Huomioita pörssisähköstä


Jos on sauma vaikuttaa paljon omiin sähkönkäyttöhetkiin, tarjoaa pörssisähkö säästömahdollisuuksia. Ja sivussa saumaa tukea järkevää ja tehokasta energiantuotantoa.

Luulisin, että pörssisähkö toimii etenkin kaukolämmön parissa olevissa talouksissa. Kun minulla ensisijainen sähkönkulutus on lämpö, niin siinä joutuu lämmittämään kun lämmölle on tarvetta. Jos kulutusta voi paremmin kohdentaa eli tarvittaessa voi odottaa, niin voinee hakea paremmin parhaita mahdollisia hetkiä.

Toinen potentiaalinen hyötyjä voivat olla omakotitalot joissa on muutoin mahdollisuus vaikuttaa paljon tekniikkaan. Jos esimerkiksi veden lämmityksen (joka vie lämmityksen jälkeen toiseksi eniten sähköä) saa ohjautumaan tai säädettyä sopiville hetkille, niin hyvä.

Potentiaalia voisi olla myös aurinkopaneelin ja pörssisähkön yhdistelmässä. Aurinko paistaa silloin kun kulutus on suurempaa, ja öisin voisi sitten käyttää halvempaa pörssisähköä.

Yleisesti ottaen suosittelisin kilpailuttamaan sähkön aika ajoin. Säästää voi, ja kanta-asiakkuudesta yritykset eivät todellakaan palkitse.

10.7.2018

Sijoitusten ja varallisuuden välikatsaus 7/2018: Olen (taas) hitusen varakkaampi kuin koskaan ennen

Uusi kuukausi, uudet välikatsaukset. Viime kuussa tein ensimmäistä kertaa yhdistetyn "miten sijoittaminen sujuu" ja "kuinka paljon on varallisuutta" -välikatsauksen, siihen pääset tästä linkistä. Nyt heinäkuun alun tilanteeseen.

Ensin sijoitusvarallisuudesta: tuotto miinuksella mutta lisäsatsausten ansiosta plussalla


Tässä on kuva jossa on sijoitusvarallisuuteni - eli rahastot, osakkeet ja vastaavat. Sijoitusvarallisuutta minulla on nyt yhteensä 66 659 euroa. Se on 845 euroa enemmän kuin kuukautta aiemmin.



Juhlan tunnelmaa latistaa se, että siirsin sijoituksiin viime kuussa 1350 euroa. Eli sijoitusten tuotot olivat (osingot mukaan luettuna) miinuksella. Mutta kokonaissuunta silti positiivinen, joka on aina hyvä asia. Plus se, että minulla näyttää euroja kertyvän ihan kivaan tahtiin sivuun laitettavaksi.

Huomioikaa, että muut palkit ovat neljännesvuosia, mutta viime kuussa oli mukana kaksi kuukautta ja nyt vain yksi. Pitää miettiä miten muuttaisin kuviot vertailukelpoisemmiksi, voisin vanhat kuukauden muuttaa kolmen kuukauden keskiarvoksi. Silloin kuvio olisi selkeämpi. Palannen asiaan ensi kerralla.

Kokonaisvarallisuus taas hitusen isompi kuin viimeksi


Kokonaisvarallisuuden suhteen viivat ovat aika flatlinea. Mutta kyllä tuo velkasumma laskee tasaiseen tahtiin, ja velkojen ja varojen erotus nousee. Kokonaisuudessaan minulla on nyt hieman pyöristäen varallisuutta 373 600 euroa, velkaa 134 200 euroa ja näiden erotus on 239 400 euroa. Kuukauden aikana varallisuuteni kasvoi päälle 1500 eurolla.


Täsä kuviossa näkyy mistä tuo muutos koostuu. Huomioikaa että ensimmäiset kolme ovat vuosineljänneksia, sitten tuli kahden kuukauden tarkastelu ja nyt kuukauden. Tuunaan tämänkin kaavion uusiksi ensi kertaa, että saa vertailukelpoisuutta.

Mutta tuosta välittämättä. Velka lyheni 437 eurolla. Tällä hetkellä enää yksi velanlyhennys juoksee, joten nämä summat ovat pienentyneet. Säästötileille siirsin lisää 250 euroa. Sijoitusvarallisuus kasvoi 845 euroa. Sijoitin enemmänkin, mutta osa ehti haihtua matkalla.

Summa summarum: hyvin menee


Olen joutunut myöntämään itselleni että oikeasti tässä menee taloudellisesti ihan hyvin. Surkea nyyh nyyh yksinhuoltaja on vain huijannut itseään. Tänä vuonna kuuden kuukauden aikana on kertynyt lisää varallisuutta keskimäärin 2346 euroa kuussa. Ei yhtään hassummin. Kun on osa euroista menee säästötilille ja osa lainojen lyhennyksiin, niin varallisuus karttuu ihan vaivihkaa. 

4.7.2018

Kahdesti täydennysostoksilla: autoja ja rakentamista

Eikös ollutkin mystinen otsikko? Oikein klikkijournalismia parhaimmillaan? No ei, oikeasti olen alkanyt väsymään otsikoihin kuten "Täydennysostoksilla: Lehto" ja vastaaviin. Joten pitää vähän irroitella.

Viime viikolla kurssit liikkuivat alaspäin. Se johti siihen, että ostorajani täyttyivät kahdessa tapauksessa.

Ostin Lehtoa 17 osaketta lisää hintaan 9,62 kappaleelta. Kurssi on laskenut hieman aaltoilevasti sen jälkeen kun aloin yritystä seuraamaan, joten ostorajani osuivat kohdalleen. Omistan nyt 99 osaketta, ja kokonaiarvo nyt siis alle tonnin tienoilla.

Ehkä hieman yllättäen Lehdon kurssi on noinkin sahaava. Tosin rakennusalan käänteestä puhutaan - ja juuri tästä syystä aloin Lehtoa ostamaankin. Eli että kun on epävarmaa, niin silloin teen kiinnityksiäni. Olen tällä hetkellä noin 10 % eli satasen miinuksella.

Lehdon suhteen linjani on selvä. Ostan jos hinta tippuu lisää. Jos kääntyy toiseen suuntaan, niin sitten otan taka-asennon ja seuraan mitä tapahtuu. Tässä muuten aiempia tekstejäni Lehdosta.

Kaksi muuta ostostani oli samaan suuntaan. Fordia ostin ensin 17 osaketta hintaan 11,52 ja sitten 18 osaketta hintaan 11,29. Iso jenkkijätti, P/E-luku matala ja mahdollisesti sekä toivottavasti suunta kääntymässä.

Myös Fordin suhteen olen tarkkailumoodissa, ja ostan tilanteen mukaan lisää jos kurssi vielä laskee. Täällä muuten tekstejäni Fordista.

1.7.2018

Osinkojen välikatsaus 7/2018: kivasti nousua edelliseen vuoteen

Se on heinäkuu nyt. Ja lomatkin alkoivat. Loman kunniaksi tein sitä mitä teen myös ihan kaikkina muina aikoina vuodesta, eli seuraan talouteen liittyviä asioita. Joten saanko esitellä, osinkojen välikatsaus kesä-heinäkuun vaihteessa 2018.

Tässä kuvassa ovat osinkoni vertailussa, vuosina 2017 ja 2018. Tammi ja helmikuu menivät viimevuotisella tasolla. Maalis- ja huhtikuussa osinkojen kertyi päälle kolmannes enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Toukokuussa oli hiljaisempaa - käsittääkseni eräs suomalainen firma maksoi osinkojaan toukokuun sijan huhtikuussa - ja keskuussa olin taas edelle viime vuotta.

Kun katsoo samaa kumulatiivisesta, näkee, että edellä ollaan. Viime vuonna tässä vaiheessa oli kasassa parisataa euroa vähemmän kuin nyt, ja koko viime vuoden potti on enää sadan euron päässä.


Kolmannessa kuvassa on sitten koko vuositason potti avattuna. Täustalla on tosin hieman tilastoharhaa, vuosina 2015 ja 2016 omistin melko paljon yhdysvaltalaisia osakkeita joista joutui - kiitos kansainvälisen välittäjän - maksamaan veroa takautuvasti verotuksen yhteydessä. Muissa vuosissa seurattuna on tilille tulevien eurojen määrä. Eli luultavasti tuo 2016 olisi noin seuraavan vuoden tasolla ilman tuota verokuviota.

Mihin olen menossa?


Ostelen osakkeita pikku hiljaa pienissä erissä - kun rahaa on ja tuntuu, että johonkin suuntaan kannattaa satsata. Tämä seurauksena iso kuva meinaa hävitä näkösältä: omistan koko ajan hieman enemmän osakkeita, ja myös osinkomäärä kasvaa kivasti.

Olettaisin, että tänä vuonna 1200 euroa menee rikki varsin selkeästi. Se on jo jonkinmoinen välietappi, satanen kuussa. Se on jo ihan oikea summa euroja jolla voisi tehdä tarvittaessa kaikenlaisia asioita. Minä tosin aion vain sijoittaa ne eurot uusiksi, tasan niin pitkään kunnes ei voi tai ei tarvitse.

Osingot ovat mielestäni kivan konkreettinen osa sijoittamista.

27.6.2018

Täydennysostoksilla: Lehto

Uusi viikko, vanhat kujeet. Kävin täydennysostoksilla Lehdon suunnassa. Kurssi laski, ja ostin 16 osaketta lisää, kappalehinnalla 9,82.

Lehto on pieni ja aika viriilin oloinen rakennusalan firma, joka on kasvanut hyvää tahtia. Alkuvuonna olen ostanut firmaa uskoakseni kolmeen eri kertaa kurssien laskiessa. Vaan koska ostetut määrät ovat olleet pieniä, kokonaispottini on tällä hetkellä 82 osaketta ja kokonaisarvo on hitusen alle 800 euroa.

Monin mittarein katsottuna Lehto tuntuu huokeahkolta. P/E-arvo on 11,5. Tämä yrityksellä joka on onnistunut kasvamaan aika hyvään tahtiin.

Kauppalehti kirjoitti toukokuussa Lehdosta ("Lehto Group on suhdanneherkkä sijoitus, 25.5.2018") aika osuvasti. Alkuvuonna kannattavuus laski, kasvutahti vaikuttaa edelleen hyvältä ja koko rakennusalalla sattaa olla hiljaisempi vaihe tulossa - joka vaikuttaa jo osakkeiden hintoihin.

Sinällään tuo rakentamisen mahdollinen hiljeneminen voi vetää alan yritykset vakavaksi. Kun vähemmän rakennetaan on kilpailu kovempaa, joka painaa katteita alaspäin. Pahimmillaan alan firmojen sisääntulevan ja viivan alle jäävän euromäärän summa pienenee.

Tosin: kääntäen syksylisiä firmoja voi olla jopa ihan hyvä ostaa syklin heikoimmissa vaiheissa. Sitten voi hymyillä jos ja kun tilanne kääntyy parempaan.

Noh, aika näyttää mihin suuntaan yrityksen tie vie. Jos kurssi laskee, ostan lisää.